Mikäli Turku haluaa jatkaa taloudellisen menestyksen tiellä, paikallisten yritysten on oltava avoimempia kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien palkkaamisessa. Vanessa on yksi heistä ja hän tuli Suomeen suorittamaan maisterin tutkintoa. Opiskelun lisäksi hän on työskennellyt Talent Turku -verkostossa, jonka tavoite on houkutella kansainvälisiä osaajia Turkuun - ja myös pitää heidät kaupungissa. Mutta viihtyykö Vanessa pienessä turkulaisessa asunnossaan, kun on tottunut katselemaan Yhdysvaltojen laakeita maaseutumaisemia?
Asunto löytyi sopivasti Turun Yliopiston vierestä
Tulin Suomeen tavoitteenani saada maisterin paperit kymmenen vuoden opiskelutauon jälkeen. Olin hypännyt suoraan työelämään, kun valmistuin Yhdysvalloissa kandidaatiksi. Tiesin, että uuden opiskelun myötä en tulisi osallistumaan kovinkaan moniin opiskelijabileisiin, vaikka opiskelijat haalareineen ovatkin tavallinen näky Turun kaduilla keskiviikkoisin. Sen sijaan minulle oli tärkeää olla aktiviteettien sekä jokirannan lähettyvillä – innokas lenkkeilijä kun olen. Lisäksi pidin tärkeänä, että sain aluksi asua kahden ainoan tuntemani ihmisen lähellä Suomessa.
Kun hain asuntoa yliopiston viereisistä Yo-taloista (sijaitsee Turun Itäisessä keskustassa), keskimääräinen odotusaika asuntoihin oli noin neljä kuukautta. Halusin asua erityisesti juuri näissä TYS:in asunnoissa, sillä ne olivat lähimpänä Turun keskustaa. Kun olin käynyt Suomessa 2014, olin majaillut kahden tohtorikoulutettavan ystäväni luona Turussa. Tutustuin kaupunkiin ja osallistuin monenlaisiin aktiviteetteihin tuona kahden viikon aikana. Tämän perusteella olin vakuuttunut siitä, että halusin asua niin lähellä keskustaa kuin mahdollista.
Helppous ennen kaikkea
Totta puhuen halusin asioiden olevan mahdollisimman helppoa muuttaessani Suomeen. En ainoastaan muuttanut toiselle puolelle maapalloa vaan olin myös takaisin koulun penkillä kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tiesin, että tällainen elämäntilanteen muutos vaatii paljon totuttelua. Olin kyllä asunut omillani jo kahdeksan vuotta ennen Suomeen tuloani, mutta en koskaan kauempana kuin viiden tunnin ajomatkan päässä ystävistäni ja perheestäni.
Keskustan läheisyys on ollut todellinen etu ja kaupat ja ravintolat ovat lähellä. Lisäksi ystäviä on helppo opastaa kylään. Yksiöni pieni koko oli tosin asia, josta en aluksi varsinaisesti pitänyt. Olin varma, ettei 21m² asunto riittäisi minulle (ja kissoilleni). Syy tuntemuksilleni kumpuaa varmastikin amerikkalaisista juuristani ja siitä, että olen kotoisin maaseudulta. Olin tottunut siihen, että minulla oli paljon tilaa ympärilläni sekä paljon tavaroita, joista suurin osa oli oikeastaan täysin turhaa.
(Lähes) kaikki tärkeä on kävelyetäisyydellä Turussa
Erityisesti kissani nauttivat asunnosta avautuvista näkymistä, sillä ikkunoiden ulkopuolella oleva puu on aina täynnä lintuja ja oravia. Lisäksi asuminen pienessä asunnossa tavallaan rohkaisee lähtemään ulos. Asunnolta kävelee vain 10 minuutissa kaupungin keskustaan, ja jos kävelee toiseen suuntaan 10 minuuttia, löytää itsensä Ylioppilaskylän takaa Halistenkosken maisemista.
Olen asunut Yo-taloissa nyt yhteensä kolmen vuoden ajan. Olen pian saamassa graduni valmiiksi ja osaan puhua suomea vähäsen. Voisin väittää, että onnistun jo taistelemaan läpi kokonaisen keskustelun suomeksi. Olen lopetin juuri harjoittelun Turku Science Parkissa ja harjoittelun myötä sain kokemuksen, millaista on olla töissä Suomessa. Harjoittelun aikana myös suomen kielen taitoni paranivat huomattavasti, mistä erityiskiitos kuuluu erittäin kärsivällisille työkavereilleni.
- Vanessa
Vanessa
Vanessa on entinen toimittaja, joka työskentelee tällä hetkellä englanninkielisen oikolukemisen, markkinoinnin ja viestinnän parissa Suomessa. Vapaa-ajallaan hän viettää mahdollisimman paljon aikaa suomalaisessa luonnossa. Töissä ollessaan Vanessan missiona on saada hiljaiset suomalaiset työtoverit ulos poteroistaan ja he puolestaan sietävät hänen kamppailujaan suomen kielen kanssa.
P.S. Jos etsit Turun seudulta parasta paikkaa asua, kokeile naapurustojen hakukonettamme ja tee löytöjä.