Aiemmassa kirjoituksessa pohdin, miten ensimmäinen vuoteni itsenäisenä nuorena aikuisena sujui Turun Halisissa. Tarina täynnä arkisia seikkailuja jatkuu Ylioppilaskylässä.
Muutin Ylioppilaskylään, Turun Ylioppilaskyläsäätiön eli TYSin asuntoon. Entä sitten? Elämä sujui hyvin: vietin pitkiä päiviä yliopistossa, kävin silloin tällöin opiskelijabileissä, ja kotona lähinnä nukuin. Viikonloput olivat siivousta, ruoanvalmistusta ja lepoa varten. Ehkä joskus jaksoin käydä lenkillä Aurajoen rantaa pitkin. Mitä muuta aikuisen kuuluu tehdä?
“Yo-kylä on ehkä kansainvälisin osa Turkua, jossa ihmiset ympäri maailmaa löytävät toistensa.”
Terveys ensin
Kun äitini huolellisesti kokoama lääkelaukku alkoi ohenemaan ja Venäjältä hankitut reseptit vanhenemaan, piti keksiä, miten pidän huolta itsestäni. Nummenmäen apteekki olikin aika lähellä, Hämeentien ja Keskikadun kulmassa. Mutta kun on flunssa, mikään ei ole tarpeeksi lähellä. Hyvänä vinkkinä neuvoisin varautumaan ja ostamaan etukäteen tarpeeksi Finrexiniä (tai vastaavaa).
“Kun on flunssa, mikään ei ole tarpeeksi lähellä.”
Kun itselääkintä ei auttanut, hain apua lääkäriltä. Onneksi opiskelijoiden terveyspalvelut (YTHS) olivat melkein naapurissa. Sanon “onneksi”, koska jos YTHS olisi edes hieman kauempaa, menehtyisin varmaan hiljaisesti jostain vaarattomasta taudista neljän seinän sisällä ollessani liian laiska käymään ulkona. Sen sijaan elän vieläkin, koska kävin lääkärissä säännöllisesti, kuten oikea aikuinen! (Pyydän lukijaa jättämään huomiotta sen faktan, että äitini vieläkin varaa ajan hammaslääkäriin puolestani. Tämä on ainoa aikuinen asia, jota en vieläkään saa itse hoidettua.)
Posti ovelle? Tai “kun shoppailet netissä, varaudu kantamaan”
Nykyään kaiken voi tehdä netissä: laskujen maksamisesta verotukseen. Ainoa asia, mikä on vieläkin jostain syystä vaikeaa (ainakin minunlaiselleni opiskelijalle ilman autoa) on suurien pakettien vastaanottaminen postista.
“Ylioppilaskylä kuuluu Kupittaan postin palvelupisteeseen, siksi saadaakseni äitini lähettämät keksit joudun jaksamaan noin tunnin bussimatkoja edestakaisin. Se on kuitenkin sen arvoista.”
Ylioppilaskylä kuuluu Kupittaan postin palvelupisteeseen, mikä tarkoittaa, että saadakseni äitini lähettämät keksit tai kirjat Amazonilta pitää joko kävellä puolitoista tuntia Kupittaan Citymarkettiin edestakaisin tai jaksaa istua busseissa melkein tunnin. Eli sen pitää olla sen arvoista.
Tästä pienestä vaivasta huolimatta, olin pääasiassa onnellinen Ylioppilaskylässä. Vuodet kuluivat.
Kuusi vuotta itäisessä Ylioppilaskylässä: Rakkaustarina
Olen asunut Ylioppilaskylässä jo kuusi vuotta. Sekä asunnot että parisuhdetilanteet ovat vaihtuneet muutamaan kertaan. Tunteet tätä naapurustoa kohtaan ovat kuitenkin pysyneet. Se on todella rakas minulle. Ehkä suurelta osin siksi, että kaiken muun lisäksi suurin osa kavereistani on asunut täällä. Osa heistä sai Yo-kylästä ensimmäisen asunnon, jotkut istuttivat ensimmäisen pikku-puutarhan, ja jotkut jopa kasvattivat lapsensa (kyllä, Ylioppilaskylässä on myös päiväkoti). Tämän lisäksi Yo-kylä on ehkä kansainvälisin osa Turkua, jossa ihmiset ympäri maailmaa löytävät toistensa.
Nyt minulla on uusi elämänvaihe: kaksi vuotta valmistumisen jälkeen työskentelen ja teen jatko-opintoja yliopistossa sekä olen mukana Know Your Hoodsin kehityksessä. Monet aikuisen elämän käytännöt ovat hallussa, mutta tämä ei ole pääasia aikuiseksi kasvamisessa. Vaikka olen asunut tässä naapurustossa jo kuusi vuotta, opin vieläkin uutta. Esimerkiksi vasta nyt sain tietää, että itäisessä Ylioppilaskylässä on oma asukastoimikunta, joka järjestää tapahtumia, antaa yhteiset tilat käyttöön ja jopa lautapelejä lainaksi (samantyyppinen toimikunta on läntisessä Ylioppilaskylässä).
“Naapurustoa voi muovata yhdessä yhteisön kanssa.”
Vielä tärkeämpää on, että aloin oppia uusia asioita itsestäni, kiinnostuksistani, ja siitä, miten haluaisin olla osana asuinaluettani. Ei ole helppoa heti ymmärtää, mikä on oikea suunta juuri minulle. Voin hakea paikkaa, joka tukee nykyisiä tarpeitani ja kiinnostuksen kohteitani tai olla avoinna muutokselle, etsinnälle ja kasvulle. Tai ehkä jopa muovata naapurustoa yhdessä yhteisön kanssa. Näin se voi heijastaa sitä, millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi ja muille.
Muutoksen tuulet
Tunnen, että pian on aika tehdä muutoksia ja etsiä uusi naapusto, jossa saan kasvaa ja kehittyä jälleen. Itse asiassa, otan Know Your Hoodsin käyttöön ja alan etsimään! Voit seurata asian etenemistä täällä blogissamme!
-Katerina
P.S. Voit tutustua Ylioppilaskylään kurkkaamalla sen aluesivua. Tai etsi aluetta, jossa itse haluaisit elää ja jatkaa aikuiseksi kasvamista!
