Heikki Lehtonen kokee tärkeäksi, että kansalaisvaikuttamisen taito säilyy tuleville sukupolville. Hänen mukaansa tällä hetkellä vaikuttamisen ympäristö suomalaisessa yhteiskunnassa on parempi kuin koskaan. Vaan kuuluuko kaupungin asukkaiden ääni todellakin päätöksenteossa?
Heikki Lehtonen on toiminut Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtajana jo viisi vuotta ja oman naapurustonsa kaupunginosaseurassa eli Härkämäkiseurassa sitäkin kauemmin. Turkuseura - Åbosamfundet ry on kattojärjestö kaikille Turun alueella toimiville kaupunginosaseuroille. Turkuseura puolestaan kuuluu valtakunnan laajuiseen Suomen kotiseutuliittoon ja Finlands svenska hembygdsförbundiin.
Aluksi Heikki vierasti yhdistystoimintaa, usko tai älä! Mutta miten yhdistystoimintaa vierastavasta ihmisestä oikein tulee yhdistysaktiivi? Kaikki alkoi, kun yleiskaavan vastainen suunnitelma alkoi uhata Heikin kotikulmien luontoa Härkämäessä. Entä mikä sai hänet jäämään toimintaan mukaan?
"Mukana pysymiseen vaikutti paljon se, että näissä porukoissa yleensä on erittäin fiksuja ihmisiä. Täällä on kiva olla", Heikki kertoo.
Hyvän seuran lisäksi Heikki paljastaa myös muita kansalaisvaikuttamisen mielenkiintoisia käänteitä, hyödyllisiä oppeja ja ajankohtaisia taisteluita Turun kaupunkitilasta – ei ihme, että mies jäi koukkuun!
Monipuolista työtä vaikuttamisen ja yhteisöllisyyden eteen
Kaupunkisuunnitteluun vaikuttaminen ja asukkaiden edunvalvonta on vain jäävuoren huippu Turkuseuran toiminnasta. Kotiseutuyhdistyksenä Turkuseuran toimintaan kuuluu perinteiden ja turkulaisen kulttuurin vaaliminen, paikallishistorian tallettaminen ja monipuolisten tapahtumien järjestäminen. Lisäksi seura julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku - Åbo vår stad, harjoittaa kustannustoimintaa ja pitää pientä kauppaa, Föripuotia, Vanhalla Suurtorilla.
"Puuhaan eniten vaikuttamisen kanssa ja loppujen lopuksi se on aika pienen porukan hommaa, kun paneudutaan asioihin kunnolla. Mutta kaikki tapahtumat ovat oleellisia myös vaikuttamisen kannalta. Vaikka ne eivät ole tekemisissä vaikuttamisen kanssa suoraan, esimerkiksi joku sauvakävely tai lasten taidenäyttely, niin kaikki ne ovat osa vaikuttamista. Ihmiset ovat liikkeellä", Heikki kertoo tapahtumien tärkeydestä.
Monipuolisuutensa vuoksi Turkuseura ja monet muut kaupunginosaseurat ovat arvostettuja toimijoita kaupungissa ja heitä kuunnellaan. Mikäli päätöksentekoon halutaan vaikuttaa, hyvin tehty työ kantaa hedelmää. Tiedotus, keskustelu ja tapahtumat ovat tärkeässä asemassa myös vaikuttamisprosessia.
"Jos aikoo vaikuttaa päätöksentekoon, niin on kiva sanoa, että meillä oli näyttely, jossa 200 ihmistä tutustui tähän asiaan. Se on ihan eri asia kuin se, että meitä on tässä 5 eläkeläistä, jotka on tätä mieltä", Heikki kertoo.
Toiminnan ydin on, että seurojen toiminta on organisoitua toimintaa, jolla kaivetaan esiin asukkaiden ajatuksia– ja tietysti myös jaetaan tietoa siitä, mitä kaupungissa tapahtuu!
"Tietoa asukkaiden mielipiteistä ja kanssakäymistä tulee tietysti tilaisuuksien ja työpajojen kautta, mutta myös siitä, että näiden seurojen ihmiset asuu itse näillä alueilla ja tuntee ja naapurit käy kylässä, talutetaan koiraa, jutellaan", Heikki selventää.
Miltä aktiivista tuntuu: Kuunteleeko kaupunki?
Päinvastoin kuin usein mediassa sanotaan, niin kyllä ihmisiä kuunnellaan kaupunkisuunnittelussa. Tehtävissään Heikki pääsee sisälle päätöksentekoprosessiin ja seuraamaan läheltä, kuinka kaupunkisuunnittelijat, kaavoitusarkkitehdit ja kaupungin päättäjät miettivät päänsä puhki ristiriitaisten odotusten keskellä.
"Mua harmittaa silloin, kun lukee lehdestä, että mollataan päättäjiä ja suunnittelijoita. Kyllä paljon otetaan huomioon toiveita. Ihmiset ei vaan tiedä", Heikki kertoo.
Ongelmana tietysti on, että on olemassa ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mikä on hyvä ja kenelle. Heikki kokee, että aktiiviset vaikuttajat huomaavat, kuinka päätöksentekoprosessi on ottanut eri mielipiteitä huomioon ja taitavat vaikuttajat myös tietävät, ettei ole helppoa edes saada kaikkien ääntä kuuluviin.
"Varon sanaa kompromissi, koska se tarkoittaa ratkaisua, johon kukaan ei ole tyytyväinen. Se, että löytyy ratkaisu – se on oleellinen", Heikki pohtii.
Monia mielipiteitä – ketä pitäisi kuunnella?
Mieti, jos jokainen turkulainen olisi itsenäinen aktiivinen vaikuttaja ja kirjoittelisi kaupungille palautteita jokaisesta kaavamuutoksesta tai suunnitelmasta. Miten kenelläkään riittäisi aika lukea näitä kaikkia mielipiteitä? Miten monta eri näkökulmaa yhteen asiaan saataisiin ja kenen ääntä tulisi kuunnella?
"Keskeinen havainto, jonka konkreettisesti nyt näkee, on se, että kaupunkisuunnittelu on äärimmäisen vaativa tehtävä. Ei sellaista kaavaa voi tehdä, mitä monet eivät moittisi. Oma kunnioitukseni tätä päätöksentekokoneistoa kohtaan on kasvanut", Heikki kertoo.
"Myös kunnioitus valtuusto- ja lautakuntatyötä kohtaan on kasvanut. Ne tekee paljon töitä ja niillä keskeisillä ihmisillä on uskomaton asiantuntemus. Se ihan hämmästyttää", Heikki lisää.
Kaupunginosaseurat oman alueensa edustajina
Kaupunginosaseurat pyrkivät edustamaan oman alueensa väestön mielipiteitä ja tekemään päätöksentekoprosessia helpottavan työn yhtenäisen linjan löytämiseksi. Tapahtumat ja tilaisuudet ovat erinomainen keino saavuttaa ihmisjoukkoja, kun taas seuran aktiivit omaavat taidon, jolla muotoilla lausunto niin, että se painaa päätöksenteossa.
"Kun ajattelee päätöksentekijän kannalta, niin olen pannut merkille, että silloin kun kaupunginosaseura lausuu jotain, niin päätöksentekijän on perusteltua ottaa se aika kattavana mielipiteenä", Heikki kertoo.
Osallistaminen on kaupunkisuunnittelussa vahvistuva trendi ja tällä hetkellä kaupunkilaisia pyritään osallistamaan päätöksentekoon. Myös Turun kaupunki järjestää aktiivisesti yleisötilaisuuksia ja kokeilee uudenlaisia osallistamisen keinoja, mutta ihmisiä on välillä vaikea tavoittaa.
"Nyt olisi tilaisuus vaikuttaa tällaisella organisoidulla toiminnalla. Nyt ihan oikeasti kuunnellaan. En tiedä, mitä se on ollut 20-30 vuotta sitten, mutta ei se varmaan näin hyvää ole ollut", Heikki pohtii.
Viime vuosina myös kaupunginosaseuroilla on ollut enemmän haasteita tavoittaa ihmisiä, vaikka yrittämisen määrästä se ei ole kiinni. Heikki pohtii, että yksi suurempi yhteiskunnallinen muutos, joka kilpailee keskeisestä elämän resurssistamme eli ajasta, on ruutu. Myös arjen hektisyys ja kiireen tunne saattavat olla osasyynä. Oli syy mikä tahansa, jos aktiivisen kansalaisvaikuttamisen kulttuuri ei saa lisää tuulta purjeisiinsa, on vaikeampi valvoa asukkaiden etuja.
"Se on ihmisten vastuulla. Eikä että kaupungin pitäisi kuunnella, jos ei ole mitään kuunneltavaa", Heikki kommentoi.
Missä ovat nuoret vaikuttamisesta kiinnostuneet?
Monissa kaupunginosaseuroissa aktiiviset toimijat alkavat vanheta. Heikillä on herännyt huoli siitä, katoaako yhdistyksissä vaalittu kansalaisvaikuttamisen taito, jos toimintaan ei saada mukaan nuorempaa väestöä. Tällä hetkellä kaupunginosaseurojen toiminta on hyvin organisoitua ja asiantuntijoita eri aloilta löytyy hitsaajista tohtoreihin.
"Nyt on harmillista, kun kansalaiset eivät vastaa tähän ja eivät täytä tätä tilaa. Tällä hetkellä otetaan 200 ihmistä koolle, pidetään työpajoja, hallitus valtuutetaan kirjoittamaan siitä nasevat kannanotot ja viemään sen puheenjohtajalle ja soittamaan arkkitehdille. Tämä vaikuttaa. Mutta nyt tämä on hiipumaan päin. Ja kun se taitokin siitä alkaa sitten hiipumaan, jos ei sitä pidetä yllä", Heikki selittää.
Vaikka on luonnollista, että eläkkeellä olevat ovat seuroissa helpommin aktiivisia, sillä heillä on enemmän aikaa, on tilanne monissa seuroissa tällä hetkellä kriittinen. Heikki on jo yli kymmenen vuoden ajan vaikuttanut Härkämäkiseurassa ja nähnyt monet yhdistyksen saavutukset sekä aktiivisen toiminnan vaikutukset Härkämäen asukkaille.
Kuitenkin ollaan tultu sen verran surulliseen tilanteeseen, että Härkämäkiseura joutuu lakkauttamaan toimintansa toistaiseksi. Härkämäen alueen uudeksi toimijaksi tulee laajemmalla alueella vaikuttava kaupunginosaseura Länsi-Turku.
"Ei sitä pystytä enää pitämään pystyssä. Tähän olisi kaivannut jatkajia. Se on kyllä surullista ja vähän huolestuttavaa, kun edunvalvonta jää vähemmälle", Heikki kertoo.
Jos naapuruston tiehanke ei kiinnosta, niin entä ilmastonmuutos?
"Kuulun siihen ikäpolveen, joka on 70-luvun puolivälissä lukenut Rooman klubin raportin. 40-50 vuotta piti odottaa ennen kuin ne asiat nousivat agendalle", Heikki kertoo.
Heikki on tehnyt pitkän uran ympäristönsuojelun parissa. Hänelle ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat lähellä sydäntä myös kaikessa tekemässään kansalaistoiminnassa. Välillä globaalit ongelmat saattavat tietysti tuntua tavallisesta tallaajasta mahdottoman suurilta. Kuitenkin pienin, mitä ihminen voi tehdä, on vaikuttaa omaan toimintaansa ja varsin pienellä panostuksella myös lähiympäristönsä suunnitteluun!
"Jokainen talo, joka täällä rakennetaan vaikuttaa ilmastopäästöihin. Kaikki tiet ja kadut", Heikki sanoo.
Paikalliset yhdistykset ja kaupunginosaseurat ovat hyvä väylä vaikuttaa paikallisiin ilmastotekoihin. Osallistuminen tapahtumaan riittää, mutta saattaahan se toiminta ja ihmiset innostaa ja suorastaan imaista mukanaan, kun näkee paikallisten suunnitelmien tärkeyden, kuten Heikille kävi.
Uudenlaista yhteistyötä yritysmaailman ovella
Ihmisiä on ollut vaikeaa saada liikkeelle viime aikoina. Kuitenkin kaupunginosaseuroilla on muunlaisia mielenkiintoisia ässiä hihoissaan. Muun muassa yliopistojen kanssa on tehty yhteistyötä, mutta uusinta uutta on yritysmaailman muuttuvat arvot ja pyrkimys ekologisuuteen. Tai kenties kriittisempien lukijoiden silmissä "viherpesuun" – kuka tietää. Mutta onko sillä väliä, jos se kuitenkin johtaa toimiin ilmaston hyväksi?
Heikki muistelee, kuinka 70-luvun puolivälissä puunjalostusteollisuus pilasi vesistöjä valtavilla päästöillään.
"Siellä on elohopeaa. Siellä on happikatoa. Siellä on vaikka mitä. Se alkoi aika paljon kansalaisten aktiivisuuden myötä se paine, että on tehtävä jotain lainsäädännön, päätöksenteon ja lupapolitiikan kohdalla", Heikki kertoo.
Tällä hetkellä puunjalostusteollisuuden tuotannon määrä on kasvanut valtavasti, päästöt ovat tippuneet alle 10% entisestä ja Heikin mukaan enää ei voida puhua, että puunjalostusteollisuus pilaisi vesistöjä. Tilanne on muuttunut valtavasti vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Nykyään myös moni yritys pyrkii ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen. Myös Turkuseura on tehnyt uudenlaista yhteistyötä yritysten kanssa.
Voivatko sanat "Ikea", "kansalaistoiminta" ja "luonnonsuojelu" olla samassa lauseessa?
Heikki kertoo yhdestä tuoreimmista tapauksista, joihin Turkuseura on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan. Turkuseura yhdessä monien yhdistysten kanssa teki aloitteen, jossa ehdotettiin, että Mälikkälä-Kuninkojan metsistä tehtäisiin luonnonsuojelualue. Mälikkälä-Kuninkojan luonto sijoittuu Turun ja Raision välille ja uhkana on ollut alueelle suunnitteilla ollut tiehanke.
"Tähän liittyen Ikeahan on Raisiossa. Viime keväänä Ikean tavaratalon johtaja lähetti Turkuseuran puheenjohtajalle sähköpostin, että he haluaisivat olla mukana tässä luonnonsuojelualueen perustamisessa", Heikki kertoo.
Ikea antoi aulatilansa luonnonsuojelualuetta koskevalle näyttelylle ja nimien keruulle adressiin. Niin yhteistyö monikansallisen yrityksen ja Turun yhdistysten välillä oli alkanut.
"Jos siitä työmäärästä, minkä he laittoivat siihen, lasketaan kustannukset niin se oli ihan kunnollinen, tuhansia euroja työaikaa", Heikki korostaa.
Yritysmaailma onkin muuttunut radikaalisti ilmasto- ja luonnonsuojelukysymysten suhteen viimeisten vuosikymmenien aikana. Heikistäkin tuntuu, että nyt on aika kokeilla uudenlaista yhteistyötä ja uusia väyliä vaikuttaa. Tahot, jotka aiemmin ovat olleet vastavoimia, voivat nykyään halata samaa puuta.
"Muistelin mielessäni tätä 70-luvun suomalaista teollisuutta. Nyt puhutaan eri asiasta. Ikea on kansainvälinen konserni, joka on erikoistunut rahantekoon. Sellaiseen pitää vaikuttaa. Oli todella ilahduttavaa nähdä, että he ovat ihan vakavissaan. Niin tässäkin on sauma, jossa kansalaisjärjestöt ja kansainvälinen konserni kohtaavat", Heikki pohtii.
Yritysten maailmaan vaikuttaminen kansalaistoiminnalla ja potentiaalinen yhteistyö johtaa myös siihen, ettei kaupungin päätöksenteko voi vedota enää yrittäjiin yleisesti. Näin talouselämän monipuoliset äänetkin tulevat paremmin kuuluviin.
Parasta yhdistystoiminnassa on hyvä seura
Heikki on viihtynyt erittäin hyvin yhdistysten aktiivisena jäsenenä, johon päällimmäisiä syitä ovat erinomainen seura, uteliaisuus kaupunkikehitystä kohtaan, vaikuttamismahdollisuus ja mahdollisuus päästä kokemaan omakohtaisesti sitä, miten kaikki kaupungissa tapahtuu. Kaikkein tärkeimmäksi Heikki nostaa ihmiset, joiden kanssa hän toimii seurassa:
"Kyllä hyvä seura on ihan oleellinen juttu. Näihin porukoihin on kertynyt sellaisia ihmisiä, jotka ovat harjaantuneet olemaan eri mieltä. Se on ihan keskeinen juttu."
Toinen on mahdollisuus vaikuttaa ja sen näkeminen, kuinka se onnistuu. Heikki kertoo vaikuttamisesta seuraavaa:
"Sitten on mahdollisuus keskustella kaupunkisuunnittelusta päättäjien kanssa ja käydä niitä asioita läpi. Pääsee mikroskooppisesti vaikuttamaan asioihin."
Hyvä seura ei tietenkään rajoitu vain oman seuran jäseniin. Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtajana pääsee tapaamaan vaikka keitä– päättäjistä ja kaavoitusarkkitehdeista Know Your Hoodsin blogin kirjoittajiin saakka!
"Hyvä seura ulottuu myöskin seurojen ulkopuolelle, kun voi tällä mandaatilla tavata ihmisiä. Keskustelut on ylipäätään innostavia. Kutsutaan tilaisuuksiin. Kuulee ja näkee ja on jollain tavalla perillä, mitä tapahtuu. Tapaa kaavoitusarkkitehtejä, jotka piirtää niitä kaavoja. Niitä on kiva nähdä. Ne on ihan eläviä ihmisiä, niillä on monenlaista mietittävää", Heikki kertoo.
Miten pääsen Turkuseuran tai kaupunginosaseuran toimintaan mukaan?
"Helpoin tapa lähteä mukaan on se, että ensi viikolla liityt Turkuseuran jäseneksi", Heikki sanoo.
No se on helppoa. Pari klikkausta vain! Eikun Turkuseuran sivuille siis.
Turkuseuran sivuilta löytyy myös listaus aktiivisista kaupunginosaseuroista ja seurojen sivuilta löydät, miten niihin voi liittyä. Myös Know Your Hoodsissa on jokaisen asuinalueen teksteissä mainittu alueella vaikuttava seura, joten seuraavaksi tutkimaan asuinaluesivuja!
"Sitten kun liittyy kaupunginosaseuraan, niin päätyy enemmän tai vähemmän aktiivisen tiedottamisen piiriin. Sieltä voi katsoa, että nyt on tämmönen Länsikeskuksen yhdistyksen pienoisparlamentti. Menee sinne kuuntelemaan ja katselemaan. Näkee ihmisiä ja siellä saattaa olla joku, joka on kiinnostunut samasta asiasta kuin sinä ja siitä se sit lähtee. Suosittelen," Heikki kertoo.
Toiseksi helpoin tapa on tapahtumiin osallistuminen. Moni kaupunginosaseura järjestää suurempia vuotuisia tapahtumia alueellaan ja jotkin järjestävät hyvinkin aktiivista toimintaa lähes viikottain. Suurin osa seuroista osallistuu myös kaupunginosaviikkojen järjestelyihin.
"Jos tämmöisessä jossain työpajassa tai tapahtumassa käy, niin sinne voi ottaa lapset mukaan ja siellä voi olla 15 minuuttia tai tunnin. Ei tartte sen enempää", Heikki muistuttaa kiireisiä.
Toimintaan mukaan lähtemisessä ei myöskään kannata pelätä liikaa, että joutuisi ylityöllistetyksi. Kaikki toiminta on vapaaehtoista ja pienikin puuha auttaa kummasti.
"Voi olla jonkun tilaisuuden järjestelyissä joskus mukana, vaikkei olisikaan hallituksessa. Sanoo vain, että 'voisin olla mukana tässä' ja lähettelee mainoksia vaikka Facebookissa ja sillä siisti. Monilla tuntuu olevan pelko, että jos lähtee mukaan, niin se vie kaiken ajan. Kansalaisaktivismi on kiinnostavaa puuhaa", Heikki pohtii.
Hallitukseenkin saa toki liittyä, sitten kun oikein innostuu! Ei Heikkikään aluksi kuvitellut päätyvänsä asemaan, jossa nyt vaikuttaa.
"Se, mikä siinä on kiinnostavaa, on, että siinä taatusti oppii", Heikki kertoo.
-Ninna
Voit tutustua tarkemmin Turun ja Kaarinan eri naapurustoihin ja niiden kaupunginosaseuroihin Know Your Hoodsin hakukoneen avulla.
