Yli miljoona suomalaista asuu lähiöissä, mikä tarkoittaa noin 20% meistä kaikista. Siihen nähden miten suurelle osalle lähiö tarjoaa kodin, on lähiöiden historiasta kirjoitettu varsin vähän. Tietokirjailijat Mikko Laaksonen ja Petri Aalto ottivat asiakseen tutkia Turun seudun lähiöiden historiaa uudessa kirjassaan. Mutta mistä oikeastaan puhutaan, kun teemana on lähiöt?
Lähiöt ovat viime vuosina nousseet yhä useammin kiivaiden keskustelujen aiheeksi. Millaista kuvaa media luo lähiöistä? Katoavatko tärkeät palvelut lähiöistä ja jääkö jäljelle vain pubi ja pizzeria? Milloin vanhat lähiötalot peruskorjataan? Puheen sijaan dokumentoitua tietoa on yllättävän vähän.
“Turun lähiöistä on paria poikkeusta lukuun ottamatta erittäin vähän julkaistua tietoa.” - Mikko Laaksonen
Jopa nykyisessä hallitusohjelmassa on mukana lähiöiden kehittäminen, mikä kertoo niiden tärkeydestä suomalaisen yhteiskunnan elämänmenossa. Lisäksi lähiöiden elinvoimaa on pyritty parantamaan esimerkiksi täydennysrakentamisella, joka herättää lähiöiden nykyisissä asukkaissa paljon kysymyksiä. Miten paljon rakennetaan lisää ja millä tavalla täydennysrakentamista tehdään?
Tietokirjailijat Petri Aalto ja Mikko Laaksonen ottivat tehtäväkseen selvittää Turun seudun lähiöiden historiaa, suunnittelua ja toteutusvaiheita. Heidän kirjansa, Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, imaisi mukanaan tutkimaan sekä tuttuja että uusia asuinalueita Turussa, Naantalissa, Raisiossa, Kaarinassa ja muissa ympäryskunnissa.
“Kirja voi olla nostalgiamatka oman ensiasunnon hankintaan tai lapsuuden ympäristöön.” - Petri Aalto
Kirjaa kirjoittaessaan Mikko ja Petri kävivät läpi suuren määrän pöytäkirjoja, rakennuspiirustuksia, myyntiesitteitä, karttoja, asemakaavoja ja kaavaselostuksia. Tutkimus on tehty tarkoin, jotta kirja käy lähteeksi myös suunnittelijoille ja tutkijoille. Lisäksi se tarjoaa varmasti mielenkiintoista luettavaa myös rakennuttajille.
Mikäli haluat kuulla tarinoita nimenomaan Turun seudun lähiöistä, voit lukea niitä blogissamme, jossa Mikko ja Petri avaavat muutamista itselleen mielenkiintoisista lähiöistä kiinnostavia näkökulmia!
Mistä puhumme, kun puhumme lähiöistä?
Jo pelkästään sana ‘lähiö’ herättää monenlaisia mielikuvia, tuntemuksia ja merkityksiä. Mikko Laaksosen ja Petri Aallon kirjassa sanalla lähiö tarkoitetaan ‘kaupungin keskustan ulkopuolelle rakennettua kerrostalovaltaista asuinaluetta.’
“Lähiöt ja lähiötalot eivät ole kaikki samanlaisia. Lähiörakentamisen periaatteet ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana.” - Petri Aalto
Siinä missä sodan jälkeinen suuri asuntojen tarve johti suuriin lähiöhankkeisiin, ihanteet metsälähiöistä muuttuivat pikkuhiljaa tiiviimpiin kompaktikaupunkeihin. Rahoittajien intressit, paikallispolitiikka, kaupunkisuunnittelun globaalit trendit ja rakennustekniikat näkyvät eri vuosikymmeninä rakennetuissa lähiöhankkeissa.
“On selvää, että jokainen sukupolvi kokee lähiöt hieman eri tavalla. Monille 1960- ja 1970-luvuilla lähiöihin muuttaneille kokemus lähiöistä on aivan toinen kuin nyt lähiöön muuttavalle. Esimerkiksi juokseva vesi, sisävessa ja kylpyhuone olivat monelle aivan uusia kokemuksia, kun lähiöihin muutettiin 1960-luvulla maaseudulta tai kaupunkien vanhoista puutaloista.” - Petri Aalto
Lähiöiden maine – Onnellinen asuinalue vai ongelmainen getto?
Lähiöiden asukkaat viihtyvät pääsääntöisesti hyvin asuinalueillaan, ja tämän olemme mekin huomanneet monissa keskusteluissa asukkaiden kanssa. Mistä tulee sitten lähiöiden pahamaineisuus, jos ei asukkailta itseltään?
“Pahimmillaan selkeästi lähiöstä puhutaan tyyliin ”ei tämä ole lähiö, kun tämä on ihan hyvä asuinalue”. Se jää sivuun, että pääosa lähiöistä rakennettiin hyvin toimeentulevan työväestön ja keskiluokan asuntoalueiksi ja ne pääosin ovat sitä edelleen.” - Mikko Laaksonen
Myös me huomasimme Know Your Hoodsia kehittäessä, kuinka keskustelupalstat ja jopa moni media on sortunut antamaan ongelmien värittämän kuvan lähiöistä. Kuitenkin lähes poikkeuksetta alueen asukkailla on hyvin erilainen ääni kellossa kuin median ja keskustelupalstojen luoma kuva antaa ymmärtää.
“Lähiöiden maine on syntynyt pitkälti mediassa. Kun jokin alue nostetaan negatiivisessa sävyssä toistuvasti esille, alkaa helposti negatiivisuuden kierre.” - Petri Aalto
Monesti vahvat mielipiteet eivät ole lähiöissä asuvien tai siellä aikaa viettävien ääniä. Kenties eivät ole koskaan edes kommentoimassaan lähiössä vieraillut. Aiheesta voit lukea lisää muun muassa blogikirjoituksestamme Varissuosta, jossa pohdimme asiaa useamman alueen asukkaan kanssa.
“Ihmiset muodostavat alueista vahvoja mielikuvia, vaikka eivät itse ole alueella koskaan käyneet.” - Petri Aalto
Petri ja Mikko halusivat Turun lähiöt -kirjassaan kirjoittaa lähiöistä neutraalisti, sillä lähiöistä kirjoittaminen on viime vuosina keskittynyt liian paljon vain erilaisiin ongelmiin.
“Erityisesti se jää lähiöistä puhuttaessa sivuun, että lähiöiden asunnot ovat pohjaratkaisuiltaan ja usein taloyhtiön varustelulta huomattavasti nykyrakentamista parempia.” - Mikko Laaksonen
Harvoin korostetaan myöskään sitä, kuinka monen lähiön suunnittelussa on otettu erinomaisesti luonnonläheisyys huomioon. Hyvin varjeltuja ja asukkaiden rakastamia luonnonympäristöjä löytyy erityisesti lähiöistä ja niiden ympäriltä.
Lähiöiden täydennysrakentaminen ja elävöittäminen
Petrin mukaan on tärkeää käydä keskustelua siitä, miten lähiöitä pystytään ylläpitämään. Lähiöelämän muutoksessa on ollut muutamia trendejä, jotka näkyvät monessa eri lähiössä.
Palveluita on viime vuosikymmeninä keskitetty tehokkaasti. Moni pienempi asuinalue on menettänyt lähikauppansa, pankkipalvelunsa tai kirjastonsa. Palveluiden ylläpitäminen vaatii kuitenkin uusia asukkaita. Petrin mukaan myös täydennysrakentamista tarvitaan, mutta on harkittava tarkoin, miten ja minne se toteutetaan.
“Suunnittelijoiden ja asukkaiden vuorovaikutus on tärkeää.” - Petri Aalto
Myös omistusasuntovaltaisissa lähiöissä väestö on aiempaa iäkkäämpää ja lapsiperheille vanhimmat 1950-luvulla rakennettujen lähiöiden asunnot koetaan liian pieniksi. Mikko pitää kuitenkin todennäköisenä, että erityisesti keskustaa lähimpänä olevissa lähiöissä, joissa on myös isoja asuntoja, alkaa kehitys jossa keski-ikäistyvät ja lisää tilaa tarvitsevat perheet muuttavat niihin ja elämä jälleen vilkastuu.
“Mikäli lähiöiden liikenneyhteyksiä parannetaan esimerkiksi toteuttamalla runkobussilinjasto ja raitiotie ja palvelut saadaan ylläpidettyä, tämä vaikutus saattaa ulottua laajemmalle.” - Mikko Laaksonen
Vuokra-asuntovaltaisilla alueilla kehitys on taas ollut hyvin toisenlaista.
“Alueille, joilla on paljon vuokra-asuntoja, suomalainen asuntopolitiikka ohjaa vähävaraisia. Näillä alueilla myös omistusasuntoja on muuttunut vuokra-asunnoiksi.” - Mikko Laaksonen
Lähiötalojen asuntopohjat ovat pääosin hyviä: 1970-luvun asunnot ovat nykyasuntoja tilavampia ja niiden kalustettavuus on hyvä. Jos kaipaa erillistä keittiötä, sellaisen löytää lähiöstä.
“Toimivat asuntopohjat voivat olla vanhojen lähiöiden vetovoimatekijöitä.” - Petri Aalto
Lähiöistä on tärkeä pitää huolta – siellä on monen koti!
“Lähiöt ovat suuren osan Turun seudun asukkaista asuinpaikka ja niiden asunnot monen tärkein omaisuus. Usein esitetty väite, että lähiöt olisi rakennettu tilapäisiksi on urbaanilegenda. Siitä ei löytynyt lähiöiden päätöksentekoaineistosta sanaakaan.” - Mikko Laaksonen
“Lähiöistä on pidettävä pitkäaikaisesti huolta, eikä lyhytnäköisesti hävitettävä asukkaiden omaisuutta ja tärkeitä palveluita.” - Mikko Laaksonen
Helmikuussa 2021 julkaistu Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla pureutuu monipuolisesti vuosina 1950–1985 Turun seudulle rakennettujen lähiöiden historiaan, suunnitteluun, rahoituspolitiikkaan, markkinointiin ja palveluihin. Nämä seudun lähiöt asuinympäristöinä ovat tosiaan ansainneet oman kirjansa.
Jos haluat kuulla lisää Turun seudun lähiöistä sekä Turun lähiöt -kirjasta, käy lukemassa myös blogimme Turun seudun lähiöt – Oletko katsonut niitä koskaan sillä silmällä?
Mikko Laaksonen on FM, tietokirjailija ja Bryggman-instituutin asiamies.
Petri Aalto on turkulainen tietokirjailija, jota kotikaupungin historia ja nykypäivä ovat aina kiinnostaneet. Hänen päätyönsä on maanmittauslaitoksella.
-Ninna
P.S. Jos haluat kuulla ja nähdä lisää jouluisia kuulumisia, seuraa Facebook- ja Instagram-sivujamme. :)
