Ensimmäistä omistusasuntoa etsimässä
Kolme punatiilellä koristeltua kerrostaloa kohoaa korkeana kukkulalla, josta on upeat näkymät Turun rautatieaseman ja keskustan suuntaan. Täältä Turun seudulla varttunut Ilkka Kaate löysi kotinsa: aivan Juhannuskukkulan juurelta Pohjolasta.
“Olen asunut tässä nyt vuoden. Olen kyllä viihtynyt todella hyvin. Tämä on hyvää seutua. Seutu on rauhallista, mutta kuitenkin lähellä kaikkea.”, Ilkka kuvailee Pohjolaa.
Jo ennen kuin Ilkan asunnosta tuli myynti-ilmoitus, Ilkka oli bongannut nämä Pohjolan kerrostalot ja kiinnostunut niistä. Hän oli vienyt kaikkien kolmen kerrostalon aulaan lapun, jossa kertoi haluavansa ostaa asunnon talosta. Kukaan ei kuitenkaan ollut ottanut yhteyttä.
“Siellä on tälläkin hetkellä lappuja ja tuosta yhdestä talosta on myynnissä nyt yksi asunto. Jos nyt olisi sijoitusasunnon ostaminen ajankohtaista, niin siinä olisi yksi isompi kaksio, jonka varmaan ostaisin”, Ilkka pohtii.
Homma hoitui kuitenkin nopeammin kuin Ilkka osasi arvata. Kahden viikon kuluttua lappujen viemisestä Etuoveen ilmestyi myynti-ilmoitus asunnosta, jonka Ilkka lopulta osti. Niin Ilkka sai ensimmäisen oman asuntonsa. Ilkan asunto sattui olemaan vieläpä ylimmässä kerroksessa!
“Ylin kerros on kyllä aika kova sana. Ikkunat Logomolle päin ja makuuhuoneesta tonne Länsikeskukseen päin. Se on tosi mukava ja hyvin pidetty asunto”, Ilkka kehuu asuntoaan.
Pohjola on osa Turun keskustaa – etenkin maaseudulla kasvaneen näkökulmasta
Ilkka on alunperin kotoisin Yläneeltä. Hän opiskeli maantiedettä ja jatkoi opintojaan kauppakorkeakoulun puolelle. Opiskelemaan päästessään hän muutti ensimmäisen kerran Turun keskusta-alueelle. Veri, elämäntilanne ja kaipuu luontoon veivät miehen takaisin Yläneelle joksikin aikaa, kunnes hän löysi asuntonsa Pohjolasta. Ilkka pitääkin arvossa Pohjolan erinomaista sijaintia.
“Pohjola on melkein yhtä lähellä, ellei lähempänäkin Turun keskustaa kuin Itäinen pitkäkaru, mutta Itäisen pitkäkadun mieltää helpommin ydinkeskustaksi. Etäisyydet eivät ole aina faktuaalisia ihmisten mielessä. Kaikki on suhteellista”, Ilkka pohtii.
Hänen työpaikkansa sijaitsee vain sillan ja lyhyen kävelymatkan päässä. Ilkka hakikin asuntoa läheltä keskustaa, jotta pääsisi kätevästi liikkumaan töihin ja muihin menoihin. Pohjola oli erityisen hyvä päätös, sillä se sijaitsee myös lähellä Turun rautatieasemaa ja linja-autoasemaa.
“Rautatieasema oli kanssa yksi kriteeri, joka vaikutti ostopäätökseen. Jos saa asua Turun seudulla, vaikka työpaikka olisikin jossain vaiheessa Helsingissä, niin juna on sitten kuitenkin se, millä sinne kulkee”, Ilkka pohtii.
Vaikka luonnonrauhaan aina välillä tulee kaipuu, Ilkka tykkää myös keskustassa asumisesta. Hän käy Yläneellä usein nauttimassa maaseudun rauhasta, lähes joka toinen tai kolmas viikonloppu ja matka taittuu yleensä maastopyörällä! Yläneelle Turusta on matkaa 55 kilometriä suuntaansa, joten päättelen, ettei Ilkka ole laiskuuttaan muuttanut lähelle keskustaa. Ilkalla ja kyseisellä pyörällä onkin yhteistä taivalta jo 24 vuotta ja pyöräilystä on tullut Ilkalle rakas harrastus.
“Olin niin pieni sillon 1995, kun se pyörä ostettiin, että satula oli niin alhaalla kun sen vain sai, mutta jalat ei silti ylettyneet maahan”, Ilkka naurahtaa.
Ilkka rakastaa myös lenkkeilemistä ja myös juoksulenkkien pituudet ovat 15-20 kilometriä. Pohjolassa on paljon puistoalueita, mutta lenkeillänsä Ilkka pääsee tutkimaan lukemattomia Turun naapurustoja; hoodsit on tullut tutuiksi. Ilkan yksi vakiolenkeistä kulkee esimerkiksi Ravattulaan ja siitä Varissuolle.
Mikä Pohjolassa viehättää?
Pohjolassa Ilkkaa viehättävät erityisesti punatiiliset talot, omenapuut, Pohjolan historia, vanhat puutalot sekä hyvät näköalat. Omenapuita löytyy Juhannuskukkulalta ja Köydenpunojankadulta ja omenista pitävän Ilkan mukaan Pohjolan omenat ovat todella hyviä!
“Tähän pihallekin mahtuisi omenapuita vaikka miten monta. Voisin vaikka ostaa itse. Taimethan maksaa vain noin 25e”, Ilkka pohdiskelee.
Pohjola on erittäin rauhallista aluetta, ja Ilkan taloissa asuu suurimmaksi osaksi iäkkäämpää väestöä – ainakin taloyhtiön kokousten perusteella. Lapsia ja nuoria pariskuntiakin asuu alueella ja aivan Ilkan talon vieressä sijaitsee myös Kähärin koulu ja päiväkoti.
Kuten Ilkan lähitalojen asukkaat myös Pohjolan talot ovat suurimmaksi osaksi iäkkäämpiä ja alueella onkin pitkä historia. Historia kiinnostaa myös Ilkkaa.
“Ei ole montaa viikkoa, kun katsoin Turun historiaa tältä alueelta. Ja maantieteilijä kun olen, olen katsonut myös vanhoja ilmakuvia tästä alueesta. Niitä on saatavilla avoimesti”, Ilkka kertoo.
Pohjolan alueella on paljon vanhoja puutaloja, joita rakennettiin 1900-luvun alussa. Kerrostaloja alueelle rakennettiin 1920-luvulta eteenpäin ja Ilkan talokin on rakennettu 1950-luvulla ennen rautateiden ylittävää siltaa, joka on vuodelta 1963.
“Maailma on ollut aika eri näköinen siihen aikaan. Siltaa ei ole ollut. Mutta toisaalta ei ollut myöskään sähkövetureita. Höyryvetureilla on varmaan ajettu siihen aikaan ja dieselvetureilla myös. Tästä on varmaan kävelty radan yli suoraan”, Ilkka pohtii.
Paljon on myös purettu ja rakennettu tilalle uutta. Turun taudin tuotoksena myös muun muassa Turun aiempi kivestä rakennettu rautatieasema purettiin ja osasta tikkutehtaan rakennuksista on tehty asuintaloja. Noiden aikojen kunniaksi on alueella kuitenkin voimassa asemakaava, joka määrää, että Logomon alueella ja Juhannuskukkulan kerrostaloissa on käytettävä julkisivumateriaalina pääasiassa punaista tiiltä.
“Paljon hyvää on kadonnut, mutta on sitä saatukin jotain hyvää. Ei voi rakentaa uutta, jos ei pura vanhaa”, Ilkka toteaa.
Nouseeko Pohjolan arvo, kun Ratapihan alue kehittyy?
Pohjolassa Logomon alue tulee kokemaan mullistavia muutoksia lähitulevaisuudessa. Turun Ratapihan asemakaavan luonnos on jo hyväksytty ja hankkeen arkkitehti valittu. Rakentamisen arvioidaan alkavan syksyllä 2020. Ratapihan alueelle suunnitellaankin kulttuuri- ja elämyskeskusta, joka tarjoaisi monipuolisia elämyspalveluita, kuten jäähallin, elokuvateatterin, tiloja tapahtumien järjestämiseen, työskentelyyn ja matkailuun. Lisäksi Ratapihan alueelle on suunniteltu runsaasti uusia asuntoja. Lisää tietoa Ratapiha -hankkeesta löytyy täältä.
Ratapiha-alueen tuleva kehitys jännitti Ilkkaa jossakin kohtaa asuntoa ostaessa.
“Itse asiassa ratapihan alueen kehityksestä puhuttiin yhtiökokouksessakin. Eräs isäntämies nosti siitä äläkkää, että oletteko miettineet hallituksen tasolla, mitä se aiheuttaa. Sanoi, että siinä paalutetaan. Sitten joku vanhempi nainen mainitsi, että on hyvä, että siihen tulee kehitystä, että mitä tässä tapahtuisi, jos ei joku tekis jotain”, Ilkka kertoo asukkaiden keskusteluista.
Myös Ilkka koki, että kehitys tulisi elävöittämään aluetta positiivisella tavalla. Ilkka pohtikin, ettei tällä hetkellä asuintalojen vieressä ole kauppaa, vaikka ihastuttava pieni leipomo talon alakerrasta löytyykin. Elämyskeskuksen myötä ainakin monipuoliset palvelut tulevat erittäin lähelle. Myös asunnon arvo saattaa nousta.
“Uskon, että tämä kasvaa arvoa. Mä uskon, että pääsisin ainakin samalla rahalla asunnosta eroon, mitä itse ostin, todennäköisesti”, Ilkka toteaa.
Kannattaako muuttaa Pohjolaan?
Muuttajalle Ilkka sanoo seuraavaa:
“Kannattaa ehdottomasti pitää Pohjola mielessä, sillä se on hyvä paikka. Tässä yhdistyy keskustan hyvät puolet ja rauhallisuus. Palvelut ovat melko lähellä, päiväkoti lähellä ja Kähärin koulu ja keskustaan on tosiaan se kilometri ja rautatieasemalle 600 metriä. Pohjola on todella hyvää seutua, rauhallista, mutta kuitenkin lähellä kaikkea."
“Tämä on kehittyvää aluetta -- ja uskoakseni vaikuttaa myös asuntojen hintoihin myyjän kannalta positiivisella tavalla.”
-Ninna
P.S. Tutustu tarkemmin asuinalueeseen Pohjolan aluesivulla tai hae itsellesi parhaiten sopivaa asuinaluetta hakukoneemme avulla.
