Turun Jyrkkälä näyttää nopeasti katsottuna samalta kuin moni muu 1970-luvulla rakennettu lähiö. Toki heti on nähtävissä, että talot ovat peruskorjattuja ja alue on viihtyisän vehreä. Erilaisuuden huomaa, kun sisäpihalla ensimmäinen vastaantulija moikkaa. Penkkiryhmän ympärillä jutellaan vilkkaasti ja nurmikolla on useampia piknik-porukoita. Mikä on Jyrkkälän yhteisöllisyyden salaisuus?
Mikä Jyrkkälä?
Suuntasin helteisenä lauantaina kohti Pahaniemen kaupunginosaa ja noin 1 300 asukkaan Jyrkkälää. Alueen 17 kerrostaloa omistaa KOy Jyrkkälänpolku, joka on voittoa tavoittelematon vuokrataloyhtiö. Vuosittainen Jyrkkälä-päivä oli juuri alkamassa; bändi teki sound checkiä, lapset jonottivat pomppulinnaan ja grilli kuumeni. Ihmisiä oli kerääntynyt pitkin pihapiiriä ja iloiset kohtaamiset värittivät tunnelmaa.
Tavoitteeni oli selvittää, mitä asukkaat asumisessaan arvostavat ja mistä Jyrkkälän hyvä meno johtuu. Ihan pelkästä omakehusta ei voi olla kysymys, sillä Jyrkkälä on edustanut Suomea Pohjoismaiden paras asuinalue -kilpailussa. Keskusteluiden myötä kävi selväksi, mitä hyötyä yhteisöllisyydestä on niin asukkaille, vuokrataloyhtiölle kuin laajemmin yhteiskunnalle.
Jyrkkälässä viihtyvät kaikenikäiset
Aloitin kierrokseni tärkeimmistä eli alueen asukkaista ja juttelinkin iltapäivän aikana lähes 20 asukkaan kanssa. Jyrkkälän eduiksi mainittiin muun muassa kivat naapurit, yhteisöllisyys, tapahtumat, harrastusmahdollisuudet, alueen vehreys, sijainti, hyvät kulkuyhteydet, viereinen koulu, kohtuulliset hinnat ja turvallinen ympäristö erityisesti lapsille.
”Muutettiin tänne, kun lapset olivat pieniä. Tykkäsin siitä, että heidät uskaltaa päästää pihalle leikkimään ja täällä on tilaa temmeltää. Koulu on vieressä.”, alueen asukas
Lapsiperheiden lisäksi myös senioriasukkaat arvostavat asuinaluettaan. Tapasin useamman eläkepäivien paluumuuttajan. Pelkkää vaaleanpunaista unelmaa ei asuminen täälläkään ole, tosin kommenteista huokuu ensisijaisesti halu kehittää, ei vain valittaa.
”Täällä on tuttuja ja tekemistä, jos sellaista kaipaa. Mutta saa tällä ihan rauhassakin olla. Sijainti on hyvä myös autottomalle, tosin palvelulinja parantaisi meidän eläkeläisten kulkemista. Esteettömyydessä on vielä kehitettävää, mutta siinäkin on tehty kokeiluja.”, kertovat Pahaniemen eläkeläisyhdistyksen aktiivit Eila ja Marita.
Asukasdemokratia – Asukkaiden ääni kuuluviin päätöksenteossa
Jyrkkälän hyviksi puoliksi mainittiin myös aito halu kehittää aluetta yhdessä sekä avoin keskustelukulttuuri asukkaiden ja yhtiön välillä. Osapuolet kuuntelevat arvostavasti toisiaan, ja ennen kaikkea asenne on kohdallaan. Tämä onkin monen mielestä se Jyrkkälän salainen resepti. Asukasdemokratia ei ole täällä vain pakollinen paha.
”Asukastoimikunnan 17 vapaaehtoista jäsentä miettivät, mikä on meille hyväksi. Kokoonnutaan kuukausittain keskustelemaan, mitä kannattaisi seuraavaksi kehittää tai tehdä. Keskusteluyhteys yhtiöön on hyvä, vaikka henkilökuntaa kaihertaakin neljä kertaa peräkkäin hävitty petankki-mestaruus”, kertoo virnistäen asukastoimikunnan puheenjohtaja Isko Laurell
Yhteisöllisyys parantaa asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta
Asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, että arjen kohtaamiset ovat hyväksi hyvinvoinnille, tutut ihmiset luovat turvallisuutta, apua uskaltaa pyytää ja toisen moikkaaminen ihan vain piristää päivää.
Innokkaille on tarjolla äijäkerhoa, pelikerhoa, eläkeläisyhdistyksen toimintaa, Mikaelin seurakunnan järjestämiä iltamia ja monta muuta puuhaa. Nuorille on muun muassa skeittiparkki ja urheilukenttä. Hyvinvointia voi lisätä pelkästään tieto siitä, että toimintaa on, vaikka aina ei haluaisikaan osallistua.
Iso osa toiminnasta tapahtuu Jyrkkälän omalla asukastuvalla, joka toimii myös osana Turun kaupungin alueolohuoneiden verkostoa. Asukastupa ja muut kerhotilat ovat maksutta varattavissa asukkaiden ja kolmannen sektorin järjestämään toimintaan.
Hymyllä saa paljon aikaan vuokrataloyhtiön johdossa – ja taloudessa!
Vuokrataloyhtiöiden ja asukkaiden välillä on perinteisesti tuntunut olevan melkoista vastakkainasettelua. Onkin yllätys, kun lähes parimetrinen ja roteva KOy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Lauri Ahonen aloittaa keskustelumme hymyn tärkeydestä ja kuinka se on hyväksi myös yhtiön taloudelle. Virkistävää!
”Meillä on ensimmäisenä tärkein hymy. Haluan omalla työpanoksellani varmistaa, että asukkaamme ja työntekijämme voivat hyvin. Innostun, kun näen hymyn välittyvän kohtaamisissa. Yhdessä henkilökuntamme kanssa muodostamme saumattoman asukas- ja työntekijäkokemuksen, ja samalla myös kumppanimme sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin.”, kertoo Lauri Ahonen, tietenkin hymyillen.
Laurin vaalima asenne on hyödyksi myös yhtiön taloudelle. Vuosittainen vaihtuvuus on vain 14 % ja käyttöaste yli 99 %. Suositteluhalukkuus (NPS) on ollut pitkään korkealla eli yli 70. Keskittyminen asiakaskokemuksen rakentamiseen on kehittänyt Jyrkkälän brändiä, joka heijastuu positiivisesti alueen veto- ja pitovoimaan. Samalla se kasvattaa yhteisöllistä resilienssiä ja rakentaa kestävää kykyä tehdä tulosta.
Kunnioittava käytös, kiinnostus asukkaiden asioihin ja rohkea kokeilukulttuuri ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttä ja samalla myös yhtiön taloutta. Esimerkiksi yhdessä suunnitellut tiukat energiatalkoot estivät vuokrien nostotarpeen ja pönkitti yhteisen tekemisen kulttuuria.
Yhteisöllisyys vähentää syrjäytymisen uhkaa ja auttaa selviytymään haastavista tilanteista
Jyrkkälä-päivän avasi Jouni Parkkonen, KOVA ry:n (kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat) toimitusjohtaja. KOVA:n jäsenet omistavat yli 330 000 asuntoa, joten Jouni on nähnyt monenlaisia asumisen yhteisöjä.
”Jyrkkälän yhteisöllisyys on käsitykseni mukaan ainutlaatuista. Se, että tuntee naapurin ja yhteisö pitää toisistaan huolta, on itsessään arvokasta. Yksinäisyys yhteiskunnassamme on valtava ongelma, samoin alueiden ja ihmisten polarisoituminen. Tällaisella Jyrkkälän kaltaisella toiminnalla voidaan sitä osaltaan ehkäistä.”
Mikaelin seurakunta on jalkautunut Jyrkkälään vuoden 2023 syksyllä ja heidät on otettu innolla vastaan. Seurakuntapastori Hanne Tuulos tiimeineen on ehtinyt järjestää jo monenlaista iltamaa joululauluista keväiseen iltaan, mistä jokainen sai mukaan itse istuttamansa kevätkukan. Syksyyn on suunnitteilla ohjelmaa myös nuorille.
”Tilaisuuksissamme on ollut ihanasti kaikenikäisiä ja osallistujia myös muista uskontokunnista. Koenkin ihmisten kohtaamisen edistämisen olevan tärkeä osa työtämme. Se voi vähentää yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.”, Hanne pohtii.
Yhteisön arvo mitataan erityisesti silloin, kun se kohtaa haasteita esimerkiksi talouden tiukkenemisen, yllättävän kriisin tai globaalin pandemian. Kun yhteisö on ’hyvän sään aikana’ saanut toimimaan avoimen vuoropuhelun ja ratkaisukeskeiset toimintatavat, sen resilienssi on usein parempi kuin hajanaisilla yhteisöillä.
Tätä yhteisöllisyyden hyötyä Lauri Ahonen haluaa tuoda vahvasti esiin ja kannustaa myös muita vuokrataloyhtiöitä, asukastoimikuntia ja muita asumisen yhteisöjä rakentamaan yhteisöllisyyttä pitkällä aikajänteellä. Siitä hyötyvät ensisijaisesti ihmiset, ja sen myötä talous. Myös kriistilanteissa.
-Susanna, naapurustopalvelu Know Your Hoods
Kiinnostuitko Jyrkkälästä?
Tutustu Jyrkkälään ja sen vuokra-asuntotarjontaan Jyrkkälän omilla nettisivuilla.
Sinua saattaa myös kiinnostaa seuraavat blogit:
