110 kilometriä, 5 kuntaa ja 4 päivää SUP-laudan päällä: Johanna Liipola keksi uuden tavan matkata läpi Varsinais-Suomen. Paimionjoen varrella pääsee nauttimaan perinteikkäästä kulttuurimaisemasta, tutustumaan omaleimaisiin kuntiin sekä ihmettelemään villiäkin erämaata.
Paimionjoki on yksi Etelä-Suomen pisimmistä joista, ja se mutkittelee peräti viiden kunnan ja kaupungin läpi 110 km pituudelta. Paimionjoki alkaa Painionjärveltä Somerolta ja laskee lopulta mereen Paimiossa.
"Paimionjoki virtaa koko ajan kulttuurimaiseman varrella." - Johanna
Inspiraatio Paimionjoen mittaiseen matkaan kyti jo kauan Koskelta kotoisin olevan Johanna Liipolan mielessä. Joen padot ja kosket ovat kuitenkin arveluttaneet häntä, sillä esimerkiksi kajakkia ei kovin pitkiä matkoja mielellään kanna. Viime kesänä Johanna keksi kuitenkin joen taittamiseen sopivan välineen - nimittäin SUP-laudan!
"Tajusin, että SUP-lauta on aika kevyt, joten sitä voisi kantaa missä ruohikossa vaan ohi Paimionjoen patojen, pahimpien koskien ja voimaloiden." - Johanna
Johanna lupasi johdattaa meidät matkalle Paimionjoelle ja jakaa parhaat vinkkinsä vastaavaa matkaa harkitseville. Millaiset yöpymis- ja lounasmahdollisuudet Paimionjoen varrella on? Mitä omatoimisessa jokiseikkailussa on otettava huomioon? Mitä Johanna pohtii Paimionjoen matkailumahdollisuuksista?
Somero | Järvimaisemaa ja mökkilaitureita
Matkansa Johanna aloitti Somerniemen kirkolta. Somerniemen kirkko sijaitsee Painionjärven rannalla idyllisissä maalaismaisemissa, missä järjestetään suosittu Somerniemen kesätori. Paimionjoen alkulähteet ovat järven länsipuolella ja joki lipuu varsin leveänä ja helppokulkuisena eteenpäin Someron läpi.
"Ensimmäiset 20 km tai enemmänkin näyttää järveltä." - Johanna
Someron keskusta sijoittuu Paimionjokeen kuuluvien kahden järven, Hirsjärven ja Kirkkojärven, väliin. Keskustasta löytyykin matkailijalle monipuolisia lounasmahdollisuuksia ja majoituspalveluita. Somerolla on myös erinomainen hetki käydä kaupassa, jos jotain jäi matkalta uupumaan.
"Somerolla on tosi paljon mökkejä ja siellä oli aika paljon kalastajia omilla veneillään. Somerolla on ihan kunnollinen laiturisatama, missä on isojakin veneitä." - Johanna
Johanna ei kuitenkaan vielä Someron keskustassa viettänyt ensimmäistä yötään, vaan nautti valloittavista järvimaisemista Pitkäjärven uimarannalle saakka. Ensimmäistä telttailtua yötä uimarannalla säestivät Someron monista mökeistä kuuluvat elämän äänet – onhan Somero erittäin suosittu mökkeilijöiden keskuudessa!
Koski Tl | Kotikulmia ja koskenlaskua
Seuraavaksi Paimionjokea alas suppaillessaan Johanna saapui itselleen tutuimpiin maisemiin, eli entisille kotikulmille Koskelle. Pitkäjärven jälkeen suppailumaisemat kokivat radikaalin muutoksen ja oli aika siirtyä peltojen keskellä kulkeviin kapeampiin jokimaisemiin, jotka siivittivät matkaa Kosken keskustaan saakka.
Kosken keskusta on vain noin 500 metrin päässä Paimionjoesta, joten matka joelta ei ole liian pitkä kurkkaamaan pienelle keskustakierrokselle. Johanna tietystikin pysähtyi kotikulmillaan tapaamassa tuttujaan ja lounasti samalla ravintola Karassa. Lounaan lisäksi keskustassa voi vierailla esimerkiksi taidemuseossa tai ihastella Kosken kirkkoa.
Nimestäkin päätellen saa Koskella varautua koskenlaskuun. Paimionjoen varrella on muutamia patoja ja aidosti haastavampia paikkoja.
"Kosket yllättivät oikeasti. Kun tulin koskelle ensimmäistä kertaa, niin nostin laudan kalliolle, kävelin ja kannoin lautaa aika pitkänkin matkan. Sandaalit hukkuivat." - Johanna
Johanna ei kuitenkaan aikonut jäädä koskenlaskusta täysin paitsi. Alun jännityksen jälkeen hän opetteli tyylin, jolla pääsi laskemaan koskia suhteellisen tukevasti.
"Jos tuli vaaranpaikka, niin hyppäsin neopreenisukat jalassa sinne koskeen. SUP-lauta on siinä kätevämpi kuin kanootti, kun siitä pääsee hyppäämään pois. Lauta myös joustaa vähän, kun siellä on ilmaa. Siinä ne kosket sit meni ja oli se tosi hauskaakin!" - Johanna
Seuraava yöpaikka löytyi Raunionkosken jälkeen. Koskenlaskun jälkeen Johanna löysi muutaman kilometrin päästä aarniometsän ja upeita peltomaisemia. Tuulen tyynnyttyä ei telttamajoituksessa kuitenkaan voinut välttyä yössä kaikuvilta ääniltä. Lähistöllä oleva saha piti nimittäin koko yön kestävää mekkalaa.
"Aluksi en meinannut millään saada nukuttua. Sitten ajattelin, että hei, olen tällaisella urbaanilla kulttuurimatkalla. Täällä nukutaan, missä nukutaan. Sitten kun tajusin, että tuntuu vähän samalta kuin olisi junassa, sain nukahdettua ihan heti." - Johanna
Marttila | Kulttuurimaisemaa ja eräretkeilyä parhaimmillaan
Marttilan kuntaan saavuttaessa Paimionjoki seuraa kulttuurihistoriallisesti merkittävää Hämeen Härkätietä, joka aikoinaan yhdisti perinteikkäät Turun linnan ja Hämeenlinnan toisiinsa. Härkätien varrella tuntuu nykyäänkin kuin palaisi ajassa taaksepäin, kun idylliset maaseutumaisemat ja laajat pellot levittäytyvät Paimionjoen molemmin puolin.
"Olin keskellä peltoja ja kulttuurimaisemaa. Oli se silti ihan eräretki! Siellä oli älyttömästi harmaahaikaroita. Ne lähti säännöllisin väliajoin lentoon." - Johanna
Marttilan keskusta on vain 500 metrin kävelyn päässä Paimiojoelta. Joen liepeiltä löytyy muutama ruokapaikka ja Johannakin valitsi Marttilan lounaspaikakseen. Marttilassa ihasteltavaa riittää toki pidemmäksikin aikaa ja etenkin joen tuntumassa kohoava Marttilan Pyhän Martin kirkko hurmaa vierailijat.
Koskia tuli eteen vielä Marttilassakin. Johanna muisteli yhtä parhaimmista koskenlaskuistaan, parin kilometrin mittaista Rounankoskea, jossa sattui olemaan juuri sopiva määrä vettä.
"Se oli tosi hauskaa! Jes! Sitten pääsin suvantoon ja ajattelin 'vau, onpa hienoa'. Sieltä tuli vielä laulujoutsenperhe kaislikosta." - Johanna
Lieto | Villiä luontoa voimaloiden välissä
"Muutama kaveri, joilla oli kajakit, kysyi, mikä pienempi pätkä kannattaisi Paimionjoesta kulkea. Suosittelen Tarvasjoen Juvan voimalaitokselta lähtemistä Juntolan voimalalle. Siellä menee portaat alas suvantoon ja ennen Juntolan voimala pääsee hyvin ylös. Sillä matkalla on pari pientä koskea, mutta se on ehkä puolen päivän matka tai vähemmän." - Johanna
Liedon puolelle kiemurrellessaan Paimionjoki alittaa 10-tien muutamaan kertaan ja edessä on odotettavissa kolme voimalaitosta. Ennen voimalaitokset kuuluivat Tarvasjoen kuntaan, mutta Tarvasjoki yhdistyi Lietoon kuntaliitoksessa vuonna 2015.
Tarvasjoen keskusta ei ole kaukana Paimionjoesta linnuntietä mittaillen, mutta kovin helposti ei peltojen välistä suoraan keskustaan välttämättä pääse. Juvan voimalaitokselta Tarvasjoen kaupalle ja majoituspalveluihin matkaa on noin 2 km.
"Kymppitieltä Paimioon on kunnon erämaata ja etenkin noiden voimaloiden välillä ei ole mitään muuta kuin luontoa. Olin viimeisen yön siellä. Kalat loiski. Siellä oli todella paljon kaloja. Myös peuroja ja harmaahaikaroita." - Johanna
Paimio | Erämaata, kaupungin ääniä ja meren tuoksua
"Se oli intensiivistä, todella tuttua ja samalla todella uutta, koska näkee niin eri tavalla kaikki asiat sieltä joelta käsin. Paimionjoen lopussa suuri osa matkasta on niin upeaa jokilaaksoa, ettei edes tajua, että on keskellä kulttuurimaisemaa." - Johanna
Ennen Paimion kapungin keskustaa, Paimionjoella tulee vielä vastaan yksi erityinen paikka, Askalan voimalaitos. Myös voimalaitoksen ympäristössä sijaitseva Askalankosken keto tarjoaa uskomattoman kaunista maisemaa ihailtavaksi, ja se kuuluu Natura 2000 alueeseen.
"Askalan voimalaitoksella on ihan oma atmosfäärinsä. Siellä on perinnemaisemaa, katajia... välillä tuntuu kuin ei olisi Suomessa." - Johanna
Askalan voimalaitoksen jälkeen alkaa pikkuhiljaa erämaan maisemat loppumaan ja urbaanit äänet kantautuvat vähitellen korviin. Paimionjoki virtaa nimittäin Paimion kaupungin keskustaa mukaillen. Paimionjoen rannalla erinomainen pysähdyspaikka on viihtyisä Jokipuisto, jonka vieressä on kauppoja ja ydinkeskustaan matkaa on vain 500 metriä.
Jos Paimiosta vielä lähtee eteenpäin, alkaa pian tuntemaan meren tuoksun, sillä matkaa Paimionlahteen Itämerelle on alle 10 km. Tässä vaiheessa varmaan täytyy harkita SUP-laudan vaihtamista toiseen kulkupeliin, jos pidemmälle aikoo lähteä!
Omatoimilomailijalle hyvä suunnitelma on puoliksi tehty
Vaikka Johanna on Paimionjoen rannalta kotoisin, oli matkassa hänelle paljon sellaisia uusia asioita, joita tuli selvittää ennen SUP-laudan päälle hyppäämistä. Reitistöön perehtyminen, Suomen yllättäviin sääoloihin varautuminen sekä niin kutsuttu 'Plan B' (mikäli kaikki menisi pieleen) olivat asioita, joita Johanna pohti ennen matkaansa.
SUP-lauta oli Johannalle uusi tuttavuus, joten aluksi oli opeteltava laudan hallintaa ja mietittävä, miten kevyttä kulkuneuvoa saa parhaiten ohjattua kovemmassa virtauksessa.
"Voimalat mua vähän pelotti etukäteen, että mitä jos siellä on kauhee imu et se ottaa mukaansa ja suppilautaa ei pysty ihan yhtä hyvin ohjaamaan kun kanoottia." - Johanna
Kartat Johanna tulosti itselleen mukaan, sillä päivittäistä matkaa oli vaikea arvioida ja kännykän latauksesta ei uskaltanut unelmoida. Kännykäksi hän ostikin itselleen akkutekniikan kestosuosikin, Nokian 3310:n. Samassa paljastui myös Plan B:
"Ajattelin, että jos tulee oikeasti hätä, niin nostan vaan laudan joesta, soitan taksin ja lähen kotiin." - Johanna
Mistä saa vuokrattua SUP-lautoja?
- SUP Rentalista Ruissalon Saaronniemen uimarannalta tai Naantalin kylpylän rannalta.
- Silver River -melontakeskuksesta Marttilasta, josta myös Johanna vuokrasi laudan.
- Suomenlaajuisesti SUP-lautoja voi vuokrata yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä esimerkiksi Nettivuokrauksesta, jossa pääsee myös kätevästi vertailemaan hintoja.
Paimionjoki matkailureitistönä?
"Paimionjoen kesäretken jälkeen moni on kysellyt, että mikä olisi hyvä pätkä Paimionjoesta lähteä kajakoimaan. Se sai miettimään, että miksi minulta kysytään? Miksei tällaista reittiä ole olemassa?" - Johanna
Paimionjoen varrella on erinomainen infrastruktuuri ajatellen matkailua: säännöllisin väliajoin vastaan tulee asutuskeskuksia, kauppoja, majoituspalveluita, ravintoloita ja jopa matkailuyrittäjiä. Miksi sitten jokea pitkin harvemmin näkee lipuvan kajakoijia, suppaajia tai koskenlaskijoita?
Tieto tärkeämpää kuin kokonaisvaltaiset matkailupalvelut
"Joella on jo valmis infrastruktuuri, tarvittaisiin enää kylttejä." - Johanna
Johanna on itse palvelumuotoilun ammattilainen ja hänen yrityksensä Muotomyrsky auttaa yrityksiä uusien palveluiden kehittämisessä. Myös ammattinsa puolesta hän siis silmäili Paimionjoen rantoja uusien ideoiden tulviessa mieleen.
"Kun puhutaan matkareiteistä, niin ihminen on kuitenkin aika simppeli. Se syö, juo ja tarttee sanitaation ja peseytymispaikan." - Johanna
Johanna näki, että hyvinkin pienillä muutoksilla ja minimaalisilla investoinneilla, voisi Paimionjoesta tehdä hyvinkin monenlaiselle matkailijalle sopivan reitistön. Tuskinpa joki turisteista kuormittuisi, mutta jo pelkkä tieto joen eri kohdista ja vaikeusasteista olisi tarpeeksi. Lisäksi vettä pitkin viilettäviä ihmisiä voisi helpottaa maastossa muutamat opasteet: Mistä pääsee kunnan keskustaan? Milloin pitää nousta joesta ennen voimalaa tai patoa?
Meitä on moneen jokeen
Monesti ajatellaan, että matkailun tueksi tarvitaan kokonaisvaltaisia palveluita, joiden parissa matkailija tekee kaiken. Kuitenkin matkaajia on moneen junaan – tai jokeen. Osa tykkää yöpyä majapaikassa, josta saa kaiken tarvitsemansa ja vähän ekstraakin. Toiset viihtyvät teltassa, mutta toivoisivat vain muutamia peruspalveluita matkalleen.
"Kun nykyään on käytössä esimerkiksi Mobile Pay, niin eihän moni palvelu nykyään tarvitsisi välttämättä henkilökuntaa. Voisihan palvelun järjestää vaikka maanviljelijä, joka laittaisi kyltin joen varteen, että tässä saa yöpyä ja ladata kännykän. Maksa, mitä jaksat tai toivoisin, että maksaisit kympin." - Johanna
Seuraavaksi Tonava, Niili vai Amazon?
Johannalta usein kysytään, mihin hän aikoo mennä suppailemaan seuraavaksi. Vaikka Johanna onkin innokas maailmanmatkaaja, hän korosti erityisesti lähimatkailun kauneutta. Sitä, että ei tarvitse aina lähteä jonkinlaisen ultimaattisen kokemuksen perään vaan lähiluonnosta sekä uuden ja vanhan kerroksellisesta kulttuurimaisemasta voi saada sellaisia ainutlaatuisia kokemuksia, joita Amazonin anakondat eivät pysty tarjoamaan.
Kuten Johannan Paimionjoen retki todistaa, hyvällä suunnittelulla ja sopivalla annoksella rohkeutta voi tehdä unohtumattoman matkan myös lähellä. Ja ehkä olla samalla itse se ensimmäinen, joka tekee jotain uutta ja muita inspiroivaa!
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
- Turun parhaat valaistut lenkkipolut – yksi viikon jokaiselle päivälle! (Johannan suositukset)
- Takaisin luontoon – Kolme kiinnostavaa pyöräretkeä Turussa
- Parhaat paikat ulkona urheiluun – 8 löytöä Turun seudulla
-Ninna
P.S. Paimionjoen alueella toimii luontoarvoja vaaliva ja myös Paimionjoen virkistyskäyttöä edesauttava Paimionjoki yhdistys. Heidän sivuiltaan löydät Paimionjoesta lisätietoa.
P.P.S. Jos haluat kuulla ja nähdä lisää vinkkejä kesäretkiin, seuraa Facebook- ja Instagram-sivujamme. :)