Paikallisessa ravintolassa nauru ja Finglish (eli suomen ja englannin kielten iloinen sekoitus) raikaa, kun neljä ulkomailta Euraan muuttanutta hoitajaa kertovat tarinaansa. Miten he päätyivät Suomeen ja nimenomaan Euraan? Mikä paikkakunnalla on parasta ja mikä on suurin haaste arjessa? Päästetään Alicia, Sandra, Bincy ja Tija ääneen!
Eurassa tarvitaan työntekijöitä
Eura on lähes 12 000 asukkaan kotipaikka eteläisessä Satakunnassa. Vuonna 2022 kuntaan muutti 448 asukasta, ja heistä 13% suoraan ulkomailta (Tilastokeskus). Eurassa on moneen vastaavaan kuntaan verrattuna erinomainen työpaikkaomavaraisuus, eli töitä on tarjolla niin teollisuudessa, palveluissa kuin julkisella sektorilla. Työvoimapula on kuitenkin arkipäivää myös Eurassa ja laajemmin Satakunnassa.
“Tarvitsemme alueelle myös tulevaisuudessa työntekijöitä niin hoitoalalle kuin monipuolisiin tehtäviin paikallisessa teollisuudessa”, kertoo Euran kunnan yrityskoordinaattori Ilkka Mäkinen.
Euran kunta ja vuoden 2023 alusta alkaen Satakunnan hyvinvointialue lähtivät ratkomaan työvoimapulaa kansainvälisten rekrytointien avulla. Kesällä 2022 Satakuntaan muutti parikymmentä espanjalaista hoitajaa ja loppuvuodesta saapui 15 hoitajaa Intiasta. Sambiasta on tullut jo aiemmin keväällä 22 hoitajaa ja blogin kirjoitushetkellä seudulle on tulossa 20 hoitajaa lisää.
Ajomatka läpi Euroopan
Parikymmentä vuotta hoitajana työskennellyt Alicia Cantero Martin pakkasi heinäkuussa 2022 autoon miehensä, koiransa ja kaiken mukaan mahtuvan omaisuuden. Edessä oli viisi päivää kestävä ajomatka Suomeen. 13-vuotias tytär ja Alician äiti seurasivat perässä lentokoneella. Uusi koti löytyi Euran keskustasta ja työpaikka ikääntyneiden palvelukoti Suvannosta Kiukaisista. Tarina soljuu eteenpäin suomeksi ja ihastelen, miten kaiken uuden keskellä hän on ehtinyt oppia näin hyvää suomea!
Myös Sandra Cuesta Ayuso saapui Suomeen aviomiehensä ja tyttärensä kanssa. Hurmaava koti löytyi Kauttuan Ruukinpuiston historiallisista puutaloista. Muutos on melkoinen Madridin miljoonakaupungista muuttaneelle, mutta hän kertoo koko perheensä rakastavan uutta vehreää ja rauhallista kotipaikkaansa. Sandran työpaikka on vanhusten Palvelukoti Osmanrinteessä, ja hänen puolisonsa löysi töitä Kivikylän Lapin tehtaalta. Sandran kertoessa syitä muutolle, muut nyökyttelevät hyväksyvästi mukana.
“Työympäristö on hyvä, palkkataso on korkeampi kuin Espanjassa, lasten koulutus on korkeatasoista ja heillä on Suomessa monipuolisemmat tulevaisuudennäkymät, kaikkialla on turvallista ja puhdasta, eikä missään ole ruuhkia.”, -Sandra
Matka Intiasta Kuwaitin kautta Suomeen
Hyvät ystävykset Bincy Michael ja Tija Joseph päätyivät hakemaan Suomeen töihin oltuaan ensin hoitajina Intiassa ja Kuwaitissa. Päätös ei ollut helppo, sillä molemmilla jäi kotimaahan puoliso ja lapsi. Onneksi isovanhemmat ovat mukana perheiden arjessa. Työpaikka löytyi molemmille Sandran tavoin Palvelukoti Osmanrinteestä.
Schengen-sopimuksen ansiosta eurooppalaiset kollegat voivat muuttaa perheineen Suomeen. EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pitää yltää tiettyyn tulotasoon sekä kerryttää säästöjä ennen kuin voivat saada oleskeluluvan myös perheenjäsenilleen. Bincy ja Tija asuvat keskustassa kämppiksinä ja kerryttävät säästöjä saadakseen myös perheensä Suomeen.
Olemme täällä onnellisia!
Mikä sitten tekee Eurasta hyvän paikan asua? Turvallisuus toistuu puheissa moneen kertaan. Naiset uskaltavat liikkua myös pimeään aikaan ja lasten arki on turvattua. Elämisen rentous ja suurkaupungeista tuttu kiire ja saasteet loistavat poissaolollaan. Myös vapaus on erilaista kuin kotimaassa.
“Täällä saa vapaasti elää sellaista elämää kuin haluaa. Ei ole yhteiskunnan tai muiden luomia paineita.” -Bincy
Vuoden kokemuksen perusteella Eurasta on löytynyt myös omia suosikkipaikkoja. Kollektiivinen mielipide on, että Pyhäjärvi on parasta Eurassa. Eikä ihme, sillä Pyhäjärvellä voi harrastaa ympäri vuoden kaikkea suppailusta veneilyyn ja hiihdosta avantouintiin. Eurassa on peräti viisi rantasaunaa ja vielä enemmän uimarantoja. Avantoon heistä ei kuitenkaan vielä kukaan ole uskaltautunut. Ehkä tulevana vuonna?
Myös Euran Urheilutalo ja erityisesti sen uimahalli on suosittu harrastuspaikka. Keskustassa on monipuoliset palvelut ja harvoin on tarvetta lähteä isompiin kaupunkeihin ostosten perässä. Eurassa on myös kiinnostavaa historiaa viikinkiajasta alkaen. Kesäisin erityisesti Kauttuan Ruukinpuistossa järjestetään paljon tapahtumia ja taidenäyttelyitä.
Kielimuuri hankaloittaa pääsyä yhteisöön
Puhumme keskustelun aikana iloisesti suomen ja englannin sekoitusta. Kielimuuri on kuitenkin todellinen ja naiset kertovatkin sen olevan heidän suurin haasteensa. He opiskelevat suomen kieltä pari kertaa viikossa Raumalla ja työyhteisössä kannustetaan puhumaan suomea. Sujuvan kielen opettelu vaatii kuitenkin pitkäjänteisiä keskustelukumppaneita ja halua tukea uuden kielen oppimisessa.
“Asiakkaiden kanssa kommunikointi sujuu monesti hyvin, vaikka aina ei olisikaan yhteistä kieltä. Koskemme, silitämme ja hoivaamme heitä. Usein esimerkiksi muistisairaiden kohdalla lempeä ja sanaton kohtaaminen toimii paremmin kuin ohjeet ja kehotukset.” -Alicia
Paikallisia ystäviä on kuitenkin ollut vaikeaa saada, ja siinä kielellä on osansa. Kuitenkin esimerkiksi harrastusryhmät ja yhteinen tekeminen olisivat kielitaidon ja muun kotoutumisen kannalta erityisen tärkeässä asemassa. Lapsilla on helpompaa, sillä koulussa he kohtaavat ja leikkivät muiden lasten kanssa.
“Suomalaisten persoona on tosi erilainen kuin meillä (espanjalaisilla) tai intialaisilla. Varovaisuus ja hiljaisuus tekee hieman hankalaksi kohdata uusia ihmisiä. ” -Sandra
Luotettava apu on lähellä
Vaikka paikallisten kohtaamisessa on ollut jonkin verran haasteita, euralaiset kollegat saavat kaikilta kiitosta. Erityisen lämpiä ajatuksia naiset kohdistavat seurueessamme olevalle Mari Piriselle, joka on hoitanut rekrytointeja ja kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ensin Euran kunnan ja sen jälkeen Satakunnan hyvinvointialueen palveluksessa. On selvää, että Mari on tehnyt enemmän kuin työ vaatii, ja esimerkiksi Bincy kutsuu häntä ‘Mama Mariksi’.
Mari kiittelee euralaisia kollegoita ja Euran kuntaa avoimuudesta kansainvälisiä rekrytointeja kohtaan.
“Teimme esimerkiksi ennakkoon lyhyitä videoita siitä, millaista työ on ja millaisessa ympäristössä sitä tehdään. Samalla tulevat kollegat pääsivät esittelemään itseään. Myös Euran kunta on antanut tukensa ja saimme apua esimerkiksi asuntojen hankkimisessa Euran Vuokrakodeilta. Tästä asenteesta ja ennakkoluulottomuudesta voisi moni muukin ottaa mallia.” -Mari
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pysyvä koti on löytynyt Suomesta ja nimenomaan Eurasta. He myös mielellään toimivat mentoreina uusille tulokkaille, sillä ovat itsekin saaneet niin paljon apua. Toiveissa on myös tutustua enemmän paikallisiin ihmisiin. Bincyn ja Tijan päällimmäisenä toiveena on saada jälleen oma perhe lähelleen.
“Kunhan mieheni ja lapseni pääsevät myös Euraan, voimme olla onnellisia täällä.” -Tija
Teksti ja kuvat: Susanna Lahtinen | Know Your Hoods
P.S. Jos haluat tutustua paremmin Euran kuntaan, sen hurmaaviin kyliin ja palveluihin, lue lisää asuinaluepalvelu Know Your Hoodsista.
Myös nämä blogit saattavat kiinnostaa sinua:
Our warmest welcome to Finland! Thank you for reading and replying – It is so interesting to hear about the experiences of foreign expats! We Finns can indeed be rather shy. Our team at Hoods is trying to do our part to become better at this. 🙂 Hope you make new friends soon and feel at home in Rauma!
Best wishes,
Anna and the team at Hoods