Iso osa suomalaisista asuu osan ajasta toisella paikkakunnalla. Koronapandemian seurauksena etätyöskentely yleistyi ja monipaikkainen asuminen lisääntyi. Huittinen on monipaikkaisuuden edelläkävijä, mutta mitä monipaikkaisuus tarkoittaa ja miltä monipaikkainen asuminen näyttää Huittisissa?
Vuosia sitten istuin kaupunkimaantieteen luennolla, jossa professori esitti meille yksinkertaisen kysymyksen:
“Koetteko olevanne enemmän kaupunkilaisia vai maalaisia?”
Vuoron perään jokainen opiskelija sai vastata kysymykseen ja perustella vastauksensa. Kun tuli minun vuoroni, en osannutkaan vastata kysymykseen. Kerroin olevani vähän molempia. Opin, että minulla oli kaksoisidentiteetti: olin kotonani niin maaseudulla kuin kaupungissakin.
En ole kaksoisidentiteettini kanssa yksin. Vuosittain miljoonat suomalaiset vetäytyvät mökkiensä rauhaan kaupungin vilskeestä. Moni saattaa viettää mökkipaikkakunnalla jopa useita kuukausia kerrallaan ja koronapandemian aikana mökeille on lähdetty tekemään myös etätöitä. Minäkin kirjoitan tätä tekstiä istuen terassilla, josta aukeaa näkymä peltoaukealle ja takana siintävälle järvelle. Etätyön ja huonekasveista ystävällisesti huolehtivan naapurini ansiosta olen voinut jättää kerrostaloasuntoni Turussa ja matkustaa nauttimaan maaseudun väljyydestä.
Ilmiö on osa monipaikkaista asumista, joka tarkoittaa useammassa paikassa asumista. Ilmiön merkitys on kasvussa ja kannettava sylissäni auringon paisteessa istuessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: Onko monipaikkainen asuminen ohimenevä trendi vai tulevaisuuden elämäntapa?
Entä miltä monipaikkainen asuminen näyttää Huittisissa, joka on alkanut aktiivisesti selvittää monipaikkaisuuden edellytyksiä?
Monipaikkaisen asumisen merkitys on kasvussa
Monipaikkainen asuminen tarkoittaa asumista kahdessa tai useammassa paikassa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kausittaista työskentelyä toisella paikkakunnalla, lasten liikkumista kahden kodin välillä tai mökkeilyä. Maaseutukuntien näkökulmasta oleellinen ja mielenkiintoinen monipaikkaisuuden muoto on nimenomaan vapaa-ajanasuminen ja muuttaminen toiselle paikkakunnalle kausityön perässä.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan monipaikkainen asuminen on merkittävä ilmiö: jopa 2,4 miljoonaa suomalaista viettää säännöllisesti aikaa loma-asunnolla. Potentiaalisesti monipaikkaisia työntekijöitä on sen sijaan arvion mukaan 3,6 prosenttia työväestöstä. Kun kaikki eri monipaikkaisuuden muodot huomioidaan, monipaikkainen asuminen koskettaa siis jopa puolta suomalaista.
Mökkien varustelutaso on kehittynyt ja mökillä vietetään pidempiä aikoja kerrallaan. Nykyään mökeillä ei myöskään oleskella vain loma-aikoina, vaan riippukeinussa loikoillen tehdään jopa etätöitä. Sitran selvityksessä kerrotaan, että etätyöntekijöiden määrä on 20 vuodessa seitsenkertaistunut.
Koronapandemia kasvatti etätyöntekijöiden määrää entisestään. Pandemian jälkeen osa työntekijöistä palaa toimistoille, mutta esimerkiksi Rahoitusalan työntekijöille laadittu kysely osoittaa, että alan työntekijöistä lähes puolet haluaisi jatkaa osittaista etätyön tekemistä myös tulevaisuudessa. Monipaikkaisen asumisen merkitys siis tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Aktiivinen Huittinen tarjoaa maaseudun rauhaa ja kaupunkikulttuuria
Huittisten kaupunki on huomannut monipaikkaisen asumisen merkityksen. Tarinan arvoinen elämä –hanke selvittää Huittisten edellytyksiä monipaikkaiseen maaseutuasumiseen. Kunnalla onkin loistavat lähtökohdat hyvän sijainnin ja kattavien palveluiden ansiosta. Lauttakylässä eli Huittisten keskustassa voi jopa asua kerrostalossa; maaseudun parhaista puolista voi siis nauttia, vaikka ei omistaisikaan omakotitaloa tai mökkiä!
Kun Know Your Hoodsin sisällöntuottaja Ninna vieraili ensi kertaa Huittisissa, hänet yllätti alueen eläväisyys.
”Turun omakotialueilla kävellessä ei juurikaan tapaa ketään, sillä ihmiset vetäytyvät omiin koteihinsa. Huittisissa ihmiset olivat pihalla ja huikkailivat iloisia tervehdyksiä. Kaikkialla oli elämää!”
Huittisisissa onkin monia aktiivisia kyläyhteisöjä, ja se on palkittu kaksi kertaa Satakunnan yrittäjämyönteisimmäksi kunnaksi. Huittinen rikkoo monia maaseudun kaupunkeihin ja kuntiin liittyviä ennakkoluuloja: se ei olekaan nukkuva pikkukaupunki kaukana kaikesta. Sen sijaan Huittinen sijaitsee keskeisellä paikalla isojen kaupunkien risteämässä ja yhdistää maaseudun ja kaupungin parhaat puolet. Huittista kuvaakin parhaiten termi maalaiskaupunki.
Kaupunkimaisuutta lisäävät entisestään vilkas kulttuurielämä, kattavat palvelut ja monet erilaiset aktiviteetit. Huittisissa ei siis tarvitse määritellä itseään joko kaupunkilaiseksi tai maalaiseksi, sillä eläväisessä maalaiskaupungissa voi saada molemmat.
Huittisten sijainti kannustaa monipaikkaiseen asumiseen
Yksi monipaikkaisen asumisen suurista haasteista on kuitenkin liikkumisen päästöt: miten varmistettaisiin, että matka kotien välillä taittuisi mahdollisimman ekologisesti? Monipaikkainen asuminen vaatiikin tulevaisuudessa kunnilta satsauksia esimerkiksi sähköauton latauspaikkoihin myös maaseudulla.
Huittinen on sijainniltaan edullisessa asemassa, sillä se sijaitsee kolmen suuren kaupungin risteämäkohdassa, minkä ansiosta sieltä hurauttaa helposti niin Poriin, Turkuun kuin pääkaupunkiseudullekin. Lisäksi Huittisiin pääsee kätevästi myös julkisilla kulkuvälineillä.
Myös etäisyydet kunnan sisällä ovat lyhyet – Huittisten keskustan eli Lauttakylän asukkaille kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä, ja alueen viehättäviin kyliinkin on vain 10–20 minuutin ajomatka. Esimerkiksi suosittu oman alakoulun omaava Suttila sijaitsee vain 10 minuutin päässä ja idyllinen Kukonharjan kylä vain 20 minuutin päässä Lauttakylästä! Tässäkin suhteessa Huittinen rikkoo käsityksiä siitä, millaista elämä maaseudulla on.
Elämyksellinen monipaikkainen elämä
Suomalaisille luonto on tunnetusti tärkeä, oli kyseessä sitten marjastus, lenkkeily metsissä tai vain mökillä vietetty aika. Tässä mielessä monipaikkainen asuminen tuntuu olevan erityisen hyvin meille suomalaisille sopiva elämänmuoto. Koronapandemian laukaisema mökki- ja retkeilybuumi on osoittanut, että kaipaamme luonnon tarjoamia elämyksiä.
Sitran monipaikkaisuutta tarkastelevan selvityksen mukaan olemme siirtymässä tietoyhteiskunnasta mobiiliin elämysyhteiskuntaan. Ihmiskunnan alussa liikkuva paimentolaiselämä pysähtyi, kun alettiin viljellä maata. Maatalousyhteiskunnasta siirryttiin teollistumisen jälkeen tietoyhteiskuntaan.
Nyt palaammekin ikään kuin takaisin juurillemme: liikkuvaan elämäntyyliin, johon voi kuulua asuminen osa-aikaisesti kaupungissa ja osan aikaa luonnon helmassa.
Luonnon lisäksi maaseutukunnissa asuminen voi tarjota jotain, mitä kaupungista voi toisinaan olla vaikea löytää: yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa oman paikkakunnan asioihin konkreettisella tasolla. Huittisten aktiivinen kylätoiminta ja tapahtumat, kuten Lauhan lähiruokafestivaali ja Huhtamo International Film Festival, osoittavat, ettei maaseutu ole jämähtänyt paikoilleen ja että siellä voi olla mukana luomassa kulttuuria, josta itse haluaa nauttia.
Monipaikkaisuudessakin on kuitenkin myös haasteensa. Etätyöntekijöiden houkuttelu vaatii kunnilta satsauksia nopeisiin ja kattaviin tietoliikenneyhteyksiin. Etätyö ei myöskään ole kaikille mahdollista eikä se voi kasvaa loputtomiin. Voiko monipaikkainen asuminen silti tarjota mahdollisuuden maaseudun ja kaupungin parhaiden puolien yhdistämiseen – elämään, jossa on sopivassa suhteessa työtä ja elämyksiä?
Monipaikkainen asuminen ei näy tilastoissa
Monipaikkaisuus on toistaiseksi melko huonosti tunnettu ilmiö. Koska Suomessa virallinen osoite voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan, jää monipaikkainen asuminen kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle. Tilastoinnin puutteesta seuraa monia ongelmia. Esimerkiksi teiden kunnossapidon tarve arvioidaan vähäisemmäksi, jos teiden käyttäjien määrä lasketaan pelkästään väkiluvun perusteella. Tien todellinen käyttäjämäärä voi olla merkittävästi suurempi, kun mukaan lasketaan myös alueen osa-aikaiset asukkaat.
Pelkkä väkiluvun tarkastelu ei myöskään kerro alueen todellisesta vetovoimasta. Väkiluvultaan pieni kunta saattaa todellisuudessa olla elävä ja aktiivinen alue, jos monipaikkaiset asukkaat otetaan huomioon. Silti alue jää investointien ulkopuolelle, koska väkiluvun valossa se näyttää taantuvalta. Tämä johtaa ikävään kierteeseen: alueet, joissa vakituisten asukkaiden määrä on pieni, kärsivät entisestään ilman tärkeitä investointeja.
Luonnonvarakeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että suomalaisten kuntien tilanne on monitahoisempi kuin mitä jaottelu kasvaviin ja taantuviin alueisiin antaa ymmärtää. Jos tilastoissa huomioidaan myös monipaikkaisuus, kausittain kasvavat alueet ovat yleisempiä kuin taantuvat alueet ja niitä on tasaisesti läpi koko Suomen.
Suomalaiset kunnat ovatkin siis ajateltua aktiivisempia, eikä muuttotappiosta kärsivien kuntien tilanne ole välttämättä niin synkkä kuin miltä tilastojen valossa näyttää. Tilastoinnin ongelmiin on ehdotettu kaksoiskuntalaisuutta, mahdollisuutta olla samaan aikaan kahden kunnan asukas. Ylen teettämän kyselyn mukaan moni kansanedustaja kannattaa ehdotusta, mutta sen toteutuminen vaatii silti monien perustuslaillisten ongelmien ratkaisemista.
Kerro kommenteissa, mitä sinä ajattelet monipaikkaisesta asumisesta. Kuinka montaa paikkaa kutsut kodiksesi?
- Anna Ventola
