Pitkään Härkämäessä asunut ja Härkämäkiseurassa vaikuttanut Heikki Lehtonen raapaisee pintaa syvemmälle kertoessaan naapurustostaan. Tiedätkö esimerkiksi, miten kerrostalon päätyyn saatiin valotaideteos Härän merkki? Tai miten alue säästyi valtavalta kerrostalohankkeelta?
Härkämäen luonnonläheisen kerrostaloalueen päädyssä hohtaa tähtikuvio, joka on monelle Naantalintietä ja Suikkilantietä ajavalle tuttu näky. Valotaideteos Härän merkki on Härkämäelle ominainen teos, mutta ilman Härkämäen asukkaiden yhteistyötä ei teosta olisi kaupunkikuvaa koristamassa. Mutta miten teos saatiin Härkämäkeen? Entä miten Härkämäkeen saatiin mies nimeltä Heikki Lehtonen?
Härkämäki hurmaa
Heikki on asunut Härkämäessä nyt jo yli kymmenen vuotta. Vaikka Heikki on alunperin Turusta kotoisin, suuren osan työelämästään hän on viettänyt Mikkelissä ja viitisen vuotta vierähti Pohjanlahden toisellakin puolen. Mutta kuinka Heikki valitsi juuri Pahaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Härkämäen kodikseen takaisin kotipaikkakunnalleen muuttaessaan?
"Suikkilassa on samanlaiset rakennukset kuin Härkämäessä, samaa tekniikkaa ja samaan aikaan rakennettu. Neliöhinta on kuitenkin noin 50-70% kalliimpi, minkä huomasin silloinkin, kun ostin asunnon Härkämäestä", Heikki kertoo.
Heikki oli Ruotsista palattuaan asunut jonkin aikaa Naantalin mökillään, mutta muutto kohti Turun keskustaa oli edessä. Hyötyjä ja hintoja vertailemalla hän löysi toiveisiinsa sopivan asunnon – Härkämäestä.
"Mietin, että minkä takia maksaisin niin paljon enemmän samasta tavarasta."
Hämmentäviä hintoja sekä ilmiö nimeltään maine
Heikki ajattelee Härkämäen hintaan vaikuttaneen alueen pitkäkestoisen maineen. Vaikka allekirjoittaneelle uutena turkulaisena ei Härkämäki särähdä lainkaan korvaan, saattaa monella kauemmin paikkakunnalla pyörineellä herätä maineella väritettyjä mielikuvia Härkämäestä. Samankaltaisten kohtaloiden ja kuvitelmien kanssa painii moni muukin Turun lähiöistä ja kenties muistakin asuinalueista.
"Olen ollut muutamissa lähiöhankkeissa mukana aikanaan. Sielläkin on selvinnyt sivutuotteena se, että kyllä se niin on – ja sen tietää moni ihminen, että hinnan muodostus ei ole rationaalinen prosessi", Heikki pohtii.
Asuinalueiden maine on pitkissä kantimissa oleva monen lähiön nimeä seuraava varjo. Onko Härkämäki sitä, mitä internetin ihmemaassa vieläkin kirjoitellaan?
"Somessa luki sillon, kun tutkin Härkämäkeä, että se on täynnä narkkareita ja väkivaltaa ja tappelua. Se ei pidä paikkaansa", Heikki toteaa painokkaasti.
Know Your Hoodsin huomio: Olemme pohtineet asuinaluiden mainetta aiemminkin esimerkiksi Varissuon yhteydessä (klikkaa lukeaksesi artikkelin).
Yli kymmenen vuoden kokemuksella – Millainen on Härkämäki?
Heikki korostaa ensimmäisenä asiana Härkämäen luonnonläheisyyttä. Kartastakin tarkasteltuna huomaa heti, kuinka Härkämäen kaksi kerrostaloaluetta ovat väljästi rakennettuja ja luontoa on reilusti rakennettua pinta-alaa enemmän.
"Olen lintuharrastaja ollut koko ikäni. Härkämäessä on metsiä, peltoja ja Raisionjoki. Siinä on hienot elementit. Siitä voi lähteä kävelemään metsiin ja retkeillä minne vaan", Heikki kertoo.
Luonnonläheisyyden lisäksi Heikki korostaa alueen rauhallisuutta ja erinomaisia liikenneyhteyksiä. Bussilla ja pyörällä keskustaan pääseekin 20 minuutissa, ja jalkaisin liikkuva voi varata tunnin raittiille ilmalle. Se, mikä erottaa Härkämäen sijainniltaan kriittisesti monista muista asuinalueista on, että sieltä polkaisee pyörällä suoraa tietä Turun iki-ihanaan Ruissaloon – ja vain kymmenessä minuutissa!
Ainoa asia, mikä Härkämäessä Heikkiä harmittaa, on liikenteen melu. Kaksi suurempaa tietä, Naantalintie ja Suikkilantie, jotka takaavat hyvät liikenneyhteydet alueelle, aiheuttavat väistämättä myös meluhaittoja. Heikki miettii autojen osuutta kaupunkitilassa muutenkin – eihän sitä oikein missään pääse pakoon! Heikki kuitenkin uskoo eurooppalaisten tuulien puhaltavan myös Suomen kaupunkisuunnitteluun:
"Liikenteen melu kuuluu tähän maailmaan näköjään. Se on suuri kaupunkiympäristöä huonontanut tekijä – autot. Sitten kun on jossain Euroopan kaupungissa, missä keskustassa ei saa ajaa autoilla, niin siellä on kiva olla. Täällä Suomessa ollaan vielä vähän matkan päässä siitä."
Yhdistystoimintaa vierastavasta yhdistysaktiiviksi
"Kaikki on aivan sattumaa. Olin sitä mieltä, että mä en missään nimessä rupea mihinkään yhdistystoimintaan – en missään nimessä," Heikki naurahtaa.
Naantalissa mökillä oleskellessaan Heikki luki lehdestä, että Raisionjoen rantaan olisi tulossa hurja määrä kerrostaloja pitkin joen reunaa Härkämäestä merelle päin Merimieskirkolle asti.
"Silloin sanoin, ettei varmana tule", Heikki muistelee.
Heikki oli Härkämäen asuntoa ostaessaan ottanut kaavoituksesta selvää ja yleiskaavassa Raisionjoen rannalla oli statukseltaan korkea suojeluarvo. Täten rakennuslain mukaan alueelle ei käytännössä saa rakentaa – tai ei ainakaan kerrostalokomplekseja. Kuitenkin asiaa tutkittuaan Heikki sai selville, että kaupunki oli myöntänyt eräälle yritykselle suunnitteluvarauksen alueelle ja toden totta suunnitteilla oli rakentaa alue täyteen kerrostaloja.
"No sitten kaivelin netistä, että Härkämäkiseura on olemassa ja soitin puheenjohtajalle. Kyselin, että oletteko te tehneet jotain ja sanoin, että oon ollut vähän tämän tyyppisissä hommissa joskus, että jos on tarpeen, niin voin tulla jeesaamaan. Siitä se alkoi sitten tämä kansalaistoiminta."
Suunnitteluvaraus lopulta kaatui ja nykyään Raisionjoen rannassa kulkeekin viihtyisä ulkoilureitti kerrostalojen sijaan – Merimieskirkolle saakka. Siitä alkoi myös Heikin toiminta Härkämäkiseurassa, ja seuran kautta mies päätyi Turkuseuraan kaupunginosajaoston jäseneksi. Nykyään Heikki toimii Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtajana.
"Tämä oli se alku, miten yhdistystoimintaa vierastavasta ihmisestä tuli tämmönen yhdistysaktiivi", Heikki kertoo.
Jos kaupunginosaseurojen toiminta kiinnostaa, käy lukaisemassa Heikin aiempi haastattelu täällä Know Your Hoodsin blogissa. Entä tiedätkö jo, mitä Turkuseura tekee?
Härkämäkiseura on asuinalueen vahva vaikuttaja
Härkämäkiseura on jo kymmenien vuosien ajan järjestänyt monenlaista toimintaa, kuten retkiä, talvitapahtumia, alueellista tiedotusta, talkoita ja teatterimatkoja. Lisäksi se on ollut paikallinen vaikuttaja kaupunkisuunnittelussa.
"Meillä on aina ollut Härkämäessä eräs talvitapahtuma, joka on kerännyt noin 200 ihmistä. Siellä on yleensä nuotio ja kahvia ja pieniä kojuja. Meillä on ollut siellä esillä esimerkiksi yksi rekkaparkki-asia. Sitten kun puhuin siitä kaupungin kanssa ja sanoin, että tämä oli esillä meidän talvitapahtumassa, jossa oli parisataa ihmistä, niin kyllä se antaa kuvan energisestä porukasta. Sen mielipiteen pitäisi jotenkin edustaa sitä koko väestöä", Heikki kertoo.
Surullisena uutisena Heikki kertoi, että Härkämäkiseuran toiminta joudutaan todennäköisesti lakkauttamaan. Kaupunginosaseura olisi kaivannut lisää aktiivisia jäseniä pitämään alueen yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa yllä.
"Tähän olisin kaivannut jatkajia. Se on kyllä surullista ja se on vähän huolestuttavaa, kun edunvalvonta jää vähemmälle. Nyt olen liittynyt Länsi-Turkuun."
Myös uudenlaisiin tilaisuuksiin ja toimintaan osallistuminen on ollut aiempaa vähäisempää viime vuosina, vaikka lähiöhankkeita on toteutettu yhteistyössä yliopistojenkin kanssa ja tiedotukseen on panostettu. Kai sitä ihmiset on kiireisiä ja Heikki pohtii, että ruutu kilpailee.
"Osallistumiseen vaikuttamisen kannalta riittää oikein hyvin se, että menee erilaisiin tapahtumiin mukaan. Jos on kerran pieniä lapsia ja aika on kortilla, niin ei tarvitse sen kummempaa tehdä", Heikki innostaa kiireisempää työväkeä.
Seurassa kuitenkin kymmenen vuotta sitten Turun kulttuuripääkaupungin aikoihin elettiin erittäin aktiivisen toiminnan aikaa ja tietysti se elävöitti niin Härkämäen ilmettä kuin härkämäkeläisten arkeakin. Yksi merkittävimpiä kaupunginosaseuran tapahtumista oli valoteos Härän merkin pystyttäminen.
"Sen suunnitteli Johan Verkerk, joka oli hollannista. Mainosmieheksi ja somistajaksi hän kutsui itseään, mutta taiteilija hän oli. Kerran hän otti minuun yhteyttä. Meillä oli 10 000 euron hanke pyörimässä Härkämäessä. Ja hänellä oli yksi ajatus."
Verkerk teki suunnitelman. Härkämäkiseura hankki lisää rahoitusta hankkeelle ja moni taho tulikin mukaan. Verkerk antoi suunnitelmansa ilmaiseksi. Teoksen paljastamistilaisuus veti ihmisiä paikalle noin 400 ja tilaisuudesta kirjoitettiin valtakunnan laajuisesti jopa 17 eri mediassa. Härkämäkiseura järjesti myös kaupunginosaviikot tilaisuuteen liittyen, jossa nähtiin muun muassa monikansallinen tanssiesitys.
"Se oli iso juttu. Meillä oli hyvä porukka siihen hallituksesta", Heikki korostaa.
Kannattaako Härkämäkeen muuttaa?
Olemme aina kiinnostuneet kuulemaan, mitä asukkaat ajattelevat omista asuinalueistaan ja miksi niihin kannattaisi muuttaa.
"Härkämäkeen kannattaa muuttaa siksi, että se on rauhallinen alue, ja jos pitää lähellä olevasta luonnosta, niin se on siinä ikkunan ja ulko-oven takana. Alue sijaitsee joen rannalla. Jos harrastaa ulkoilua, Härkämäestä lähtee pyöräreitit, kävelyreitit, ja jos tulee luntakin vielä joskus, niin voi hiihtää vaikka Laitilaan. Latuverkostot avautuu kaikkiin paikkoihin", Heikki kertoo.
Palveluista ja liikenneyhteyksistä hän sanoo seuraavaa:
"Härkämäessä on palvelut olemassa. Siinä on lähikauppa kävelyetäisyydellä, kaksi päiväkotia ja peruskoulu Jyrkkälän puolella kävelyetäisyydellä. Bussit menee 3 kertaa tunnissa kaupungille ja pyörällä porhaltaa 20 minuutissa pyöräteitä ja Ruissaloon pääsee pyöräteitä ja kävellen."
Heikki tiivistää vielä muutaman tärkeimmistä asioista Härkämäessä:
"Sitten on mukavia ihmisiä. Sen takia kannattaa asua Härkämäessä. Suosittelen. Luin netistä ja somesta monenlaista ennen kuin tätä ostin – ja ne eivät pitäneet paikkaansa. Härkämäessä on hiljaista. Siellä on kaikki, mitä tarvitsee."
-Ninna
P.S. Kirjoitimme aiemmin asukkaiden kokemuksista Pansio-Jyrkkälän suuralueella, jossa myös Härkämäki sijaitsee. Blogissa mukana myös video, käy kurkkaamassa!
P.P.S. Voit tutustua tarkemmin Härkämäkeen ja Pahaniemi-Artukaisen alueeseen myös Know Your Hoodsin asuinaluesivulla tai voit kokeilla naapurustojen hakukonettamme ja testata, mikä alue sopii parhaiten sinulle.
Hei Antti! 🙂 Onpa mukava kuulla, että jutusta oli hyötyä asunnonvalinnassasi! Kiitos palautteesta 🙂
Me pyritään täällä Know Your Hoodsissa tosiaan tuomaan asukkaiden itsensä ääntä kuuluviin mahdollisimman paljon, jottа eri asuinalueista saa todelliseen kokemukseen perustuvan kuvan.
P.S. Sitten, kun olet löytänyt kotisi uudelta asuinalueelta, voit auttaa toisia muuttajia käymässä arvioimassa oman asuinalueesi palvelussamme.